”Kun minulla on aikaa kirjoittaa, nukahtelen, ja saatan päiväunissa kuvitella itseni lapseksi jonka tulevaisuus aukeaa rajattomana. Kun sitten herään, rajat ovat. Mutta sanoissa on kummallista kyllä lohdutus, ja minä kirjoitan.” Jörn Donner, Olotiloja (1993) suom. Ilona Anhava.