Minkään kuolleen rinnalla ihminen ei ole näyttänyt niin suurelta kuin pyydystämänsä sinivalaan.
Jättimäisillä kekseillä hän tutkii sinivalaan hymyä, hymyä joka luo merivirtoja.
Punkkia hän tarkkailisi suurennuslasilla, mutta punkki hymyilisi takaisin.
*
Pyydystämänsä venäläissotilaan vieressä hän on riutunut ja nälkäinen, mutta hän hymyilee, hänellä on vatsalaukku kädessään. Kun sen sijoittaa hyvälle paikalle metsään, siitä tulee pesä johon saaliseläimet käyvät nukkumaan.
tiistaina, joulukuuta 15, 2009
maanantaina, joulukuuta 14, 2009
Mies lopetti tupakan, mutta syöpä silti jatkoi. Koiran kuoltua levottomuus pysyi sioissa iltaan saakka. Kinkku kymmenkiloisena, vaikka syöjiä oli enää kaksi, leivällä, hernekeitossa, koiran kupissa. Nuotion sammuttua retkeilijät halasivat vielä toisiaan. Koira haukkui enää näkymättömiä, niin tuttu oli kylä. Pato jatkoi patoamistaan. Jotkin rakkaudellisiksi tulkitsemansa eleet pysyivät naisen mielessä ja synnyttivät todellisia rakkaudellisia eleitä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)