maanantaina, joulukuuta 22, 2008

”Kun hankin ovisilmän, saatoin katsoa kuolemaa silmästä silmään.” (Novalis)

Ovisilmä parvekkeen oveen: mitä sisäpihalla tapahtuu. Vessan oveen vieraiden varalta: nyt kehtaisi tulla ulos. Uskaltaako katsoa ovisilmästä keskiyöllä: rapussa on seissyt pitkään joku. Mitä ovisilmästä näkee sisään? Aina voi panna teippiä. Jäädä kuulostelemaan oven taakse. Huomaamaton olisi ovisilmä lattianrajassa. Voisi päätellä kengistä: paljaat jalat talvella.

sunnuntaina, joulukuuta 21, 2008

”Minä kirjoitin viettelyksestä ja uskottomuudesta ennen kuin olin itse ollut uskoton ja vietellyt. Kirjoitin epätoivosta, surusta ja epäonnistumisista ennen kuin olin itse kokenut niitä. Mutta kaikki minkä minä kirjoitin vainosi minua ja saavutti minut, heittäytyi minun kimppuuni ja osui minuun järkkymättömyydellä joka toisinaan saattoi tuntua kuin kostolta.”

– Christer Kihlman: Tuuliajolla tappion maisemissa. Suom. Pentti Saaritsa.

Kuolemaantuomittu on karannut.

lauantaina, joulukuuta 20, 2008

Kun talo halkaistiin voimalinjojen tieltä,
meni myös nukkekoti kahtia.

perjantaina, joulukuuta 19, 2008

ELÄIMEN ARVUUTTELU

Onko sillä kädet? Elääkö se vedessä? Onko sillä pitkä kaula? Voiko sillä ratsastaa? Onko sillä mustia ja valkoisia raitoja? Onko sillä piikkejä? Syökö se käpyjä? Onko se käpy? Humaltuuko se käyneistä pihlajanmarjoista? Elääkö se häkissä? Raahaako se hiekanjyviä? Äänteleekö se ääneen? Jättääkö se häntänsä? Onko se fossiili? Onko se monta eläintä? Patoaako se virtoja? Onko se lennostasyövä? Haukkuuko se? Voittaako se lähtöjä? Käyttääkö se työkaluja? Vaihtaako se väriä? Voiko sen haavittaa? Onko se isompi vai pienempi bakteeria? Kestääkö se tulta? Pääseekö se kuin veräjästä? Kestääkö se yli vuorokauden? Onko se paholaisesta? Pitääkö se sateessa värinsä? Voiko sen värittää jyvillä? Kuopsuttaako se? Onko se syötävä ja onnekas? Jättääkö se parillisia jälkiä? Onko se ilmassasikiävä? Erottaako sen puusta? Uiko se koiraa? Onko se analoginen vai digitaalinen? Nukkuuko se kita auki? Syventääkö se tietämystä? Onko se sula? Vaikeuttaako se hankkeita? Erottaako sen pölypallosta? Tarttuuko se helmiräsäseen? Tekeekö se itsestään kopioita? Tuottaako se tulta? Kuoleeko se katkaisuun? Varautuuko se talvea varten? Maistuuko sille hinaja? Tapaatko sen aapisen kansilehdellä? Vaihtaako se sukupuolta? Kestääkö sen vatsa sipulia? Havaitseeko sen kuoleman? Varastoiko se vettä? Onko se jonkun toisen pienoismalli? Onko se suurennos? Onko sillä arvokkaita ruumiinosia? Tärveleekö se luontoa? Alkaako se B:llä? Alkaako se munasta? Pelkääkö se rankkuria? Loppuuko se kiveen? Sammuttaako se halun? Pitääkö se nylkeä? Vaikuttuuko ihminen siitä? Kuuluuko se seimi-asetelmaan? Äänteleekö se sarjallisesti? Juokseeko se kuvitteellisia käytäviä? Onko sillä lätti? Sisältääkö se lääkettä? Saksiiko se? Nouseeko se vastavirtaan? Laulaako se vaikenemalla? Erittääkö se kulkureittinsä? Pukeutuuko ihminen siksi? Pukeutuuko joku muu eläin siksi? Tapasiko Nooa sen? Onko se itsensä kokoluokkaa? Syntyykö se raadosta? Kestääkö se hylkäämistä? Saako siitä koriste-esineitä? Onko se siimahäntä? Saako siitä maitoa? Liekö se ulosteellaanhoukutteleva? Ennustaako se sotaa? Edellyttääkö se optiikkaa? Onko sen nimessä jokin muu eläin? Viedäänkö sitä hihnassa? Onko se ajallinen vai ikuinen? Luoko se aaltoja? Saako siitä maistuvan liemen? Vuotaako se verta? Aistiiko se pelon? Sisältääkö se kotinsa? Onko sillä valonlähdettä? Sisältääkö se kuolemantaudin? Veikö se Joonaa? Onko se löytämätön? Elääkö se luonnossa? Nylkyttääkö se? Onko se kielellämetsästävä? Saako siitä taljan? Onko se hyvyyden vertauskuva? Voisiko se periaatteessa tyydyttää ihmisen? Aikaansaako se revontulia? Kuuluuko se kuolleeksitekeytyviin? Mahtaako olla eläväksitekeytyvä? Onko sillä kärsäkäs? Onko se Jumalan luoma? Onko sillä rekisteriä? Onko se Tove Janssonin keksimä? Syökö se itseään isompia? Lisääntyykö se masturboimalla? Onko se jyrsijä? Jättäytyykö se jälkeen? Ulvooko se? Onko se koirarotu?
Onko kyseessä kissa?
Intersate 90: llä, siinä missä Cleveland Memorial Shoreway ja Innerbelt Freeway yhtyvät, on hengenvaarallinen, lähes 90 asteen mutka. Siitä ajaa päivittäin 95 090 ajoneuvoa. Turvallinen nopeus on 35 mailia tunnissa, yli 50 mailissa mutkasta on lähes mahdotonta selvitä. Hank Morbylla oli kiire hankkimaan tyttärelleen syntymäpäivälahjaa. Jules Madson unohtui kuuntelemaan radiohittiä. Mark ja Sam Lancaster vaihtoivat yläviitoset. Presley Jamesonin koira painoi etutassunsa emäntänsä olkapäähän. Vuoden 59 Thunderbirdistä sahattiin lupaava esikoisrunoilija. Veteraanikirjailija Mosley Mosley lapioitiin tiensivusta. Martha Weinin lastenvaunuihin lensi käden riekale. Siinä kello, Tissot. 321 Taurusta on murskaantunut muutaman viimevuoden aikana. Lähelle muuttaneet kertovat ensimmäisistä raskaista öistä, jolloin säpälöitymisen äänet vielä häiritsivät. Lasi viilsi kaksostyttöjen, Jane ja Janet Barnsleyn kurkut täsmälleen samasta kohdasta. Nähtiin myös auto jonka jokainen ikkuna oli kirkkaan punainen kuin ruiskumaalilla laveerattu. Hattuhyllyllä ollut Parker- kuulakärkikynä upposi kuin tikka Jose Garcian takaraivoon. Aave-auto harhaili 50 metrissä. Plymouth Superbird poimittiin voimalinjoilta roikkumasta. Ferrari Enzo hävisi mutkaan kuin vesi-ilmapallo. Vakuutusvirkailija on käynyt murehtimassa kahta Diabloa, kolmea Ford GT:tä, kolmea Veyronia, kahta Koenigseggiä, yhtä Pagani Zondaa, yhtä Maserati MC 12:ta, sekä Lamborghini Murciélagoa, Reventónia ja Countachia. Pamahduksia, räsähdyksiä, kolinaa, kilinää, sihinää, pihinää, rämähdyksiä, jymähdyksiä, tymähdyksiä, tömähdyksiä, rusahduksia, kirskahduksia, . Käsiä, jalkoja, päitä, puolikkaita ruumiita, varpaita, silmiä, korvia, suolia, hermoja, verisuonia, sisäelimiä, vieraita, tuttuja, sukulaisia, työkavereita, vanhuksia, keski-ikäisiä, nuoria, lapsia, sylivauvoja, koiria, kissoja, marsuja. Kuolleen miehen mutka ei valikoi, se ottaa avosylin vastaan kaikki, joille se on vain mutka mutkien joukossa.
Autopuutarha muistuttaa Intian liikenteestä omakotitalon takapihalla.
Kukaan ei selviytynyt, mutta Sušrutan taidoilla kolmestakymmenestä romusta parsisi kasaan yhden ajokelpoisen. Sekin matka päättyisi tänne - niin kuin sydänlihas, joka jaksaisi kolmekymmentä kertaa kaikkeuden ympäri, on aina kuultavissa, mahdottoman lähellä.

Vielä on kirjattava: Autoharha ei ota hellittääkseen kävelykeskustan liikenteessä.

torstaina, joulukuuta 18, 2008



Haastatteluissa ei aina tarvitse pingottaa.
Lääketieteen opiskelijoista ne, jotka ovat vielä neitsyitä, saavat tehtäväksi riisua ruumiin. On merkillistä saada sisäelin käteensä. Se on kuin Marsin pinnalta, yhtä kaukainen. Sen on nähnyt toiminnassa vain vaikeasti tulkittavissa ultraäänikuvissa. Se on yhtä ratkeamaton kuin yhdyntä. Pieniä elimiä ja osasia katoaa ja ne lasketaan normaaliin hävikkiin. Mutta keuhkoilla ei saa pyyhkiä liitutaulua.
Kauniiseen ruumiiseen uskoisi ihastuvansa. Mutta niitä ei tule ovista. Ruumiina kauniin naisen saavuttamattomuus on täydellistynyt. Ja miten se säilyykään kandien ajatuksissa, mätänemättä.
Susi kävi yöllä pihassa ja söi koiran. Nyt se on kuin polkupyörä: sen läpi näkyy lapinmaa. Kerran hosui juoppo koiransa kaivoon. Ja kaivo söi ja röyhtäili. Ja koiran sielu nousi kaivosta ja kulkutauti otti sielun paikan. Keneltä on karannut koira, herää joka yö, jos ei muuten niin kellolla, kuuntelemaan. Kerran naapuri heräsi syöpään ja kasteli saman tien tupakat, mutta uni ei enää tullut.

keskiviikkona, joulukuuta 17, 2008

Kippioven jousien ääni kuuluu sisätiloihin, kun elämä tuntuu toimimattomalta ja epäkuntoiselta, tai liian toimivalta. Seinällä roikkuu työkalu jokaista maailman ongelmaa varten.
Moniko pitää autoaan autotallissa? Pakkaspäiviä varten on ulkoseinässä autopistorasia, johon kytketään lämmitin. Auton tehtävä on estää sujuva pääsy talliin.



Peter Franzen oli kotimaassaan suurien roolien mies, mutta ruumiin näytteleminen Amerikassa oli hänen uransa kohokohta. Hollywood on sotaa. Peter Franzen tekeytyi ruumiiksi sotatantereella ja odotti vihollisten lähtöä. Kaikesta näkee, että hän on tämän päivän miehiä, ei Turkan koulun. Peter Franzen on valpas ruumis, hän käyttää koko lihaksistoaan täydelliseen liikkumattomuuteen. Hälinän laannuttua hänet nostetaan vaunuihin ja viedään pois. Hän antaa naisten pestä itsensä.

tiistaina, joulukuuta 16, 2008



Tony Oxley on rumpaleista parhaita.
Säästäväinen kantaa vanhan television kadulta kotiinsa. Samalla tavalla kuin Bach sai näkönsä takaisin juuri ennen sokeutumistaan, television kuva on parhaimmillaan ennen räjähtämistä.

Moni hotellinpitäjä erehtyy siitä, viettääkö pari kuherruskuukautta vai viimeistä yhteistä illallista.
Joskus tulee tunne, että työkaluja katoaa varastosta. Näistä pitäisi muistaa olla kertomatta perheelle. On parempi että ansoittaa rauhassa ja ottaa asiasta selvää.
Joskus tulee tunne. Kumppani näyttää kauhistuttavan rumalta, rumimmalta päällä maan. Ei siitäkään pidä puhua tai kirjoittaa.
Jos muistaisi, kun kuolemanvarmuus valtaa mielen, että viikon päästä siitäkin pitää muistuttaa.

maanantaina, joulukuuta 08, 2008

Hän oli mitä seurallisin mies ja vastakkaisen sukupuolen mieleen. Mutta elämänsä viimeisen vuoden hän makasi muumiona sanomalehtien alla, yksiönsä lattialla. Hautajaisissa oli vain välttämättömät virkamiehet.
Matkalla hautausmaalta takaisin tiesimme mitä tällaisista tarinoista ajatella. Puhuttiin merkillisistä suistumisista. Yhtäkkisistä katkeamisista. Käyrän odottamattomasta laskusta.
Seurattiin vieteriautoa kun se lähti uhmakkaasti pihasta ja
katosi näkyvistä.

perjantaina, marraskuuta 21, 2008

Timanteista naiset maksavat, mutta kaveri joka on fyysisesti poikkeava,
ei saa harvinaisuuksille kuuluvaa arvoa.
Koripalloilija LeBron James on harvalukuinen poikkeus, niin kuin oikeastaan kaikki NBA – pelaajat. Heitä ei onneksi esiinny Suomessa.
Maltiton rumuus on normipoikkeama ilman sanottavaa hyötyä, ellei ole valmis tinkimään kunniastaan. Sitä vastoin koripalloilussa hämmästelee sen urheilullista laadukkuutta, vaikka pelaajat valikoituvat äärimmäisen pienestä osasta väestöä.

Naistenmies on aina keskiarvo. Juhlava keskiverto. Hänessä ei ole ainuttakaan ominaisuutta mistä voisi erityisesti loukata, eikä mitään mitä voisi ylistää harvinaisuutena.
Kiihkeiden öiden jälkeen naiset jäävät silti kaipaamaan; naistenmies on niin jokamiehen näköinen, ettei hänen piirteitään muista ja niiden tilalle tulee uneksittua vaikka mitä poikkeuksellisen viehättävää.

Kun naistenmies kävelee ärrälle ostamaan urheilulehden – tietysti hänkin seuraa koripallotilastoja – naisasiakkaat välttelevät, koska muistavat heti viimeyötä, vaikka naistenmies nukkui sen omassa sängyssään.

Miehet ovat aina sovittelevia, koska arvelevat humalapäissään loukanneen häntä tai ainakin huomattavasti hänen näköistään.

Naimapyyntöjä tulee tiheästi, koska naistenmiehen kanssa elää muiden elämää, tai ainakin mitä tahansa muuta kuin omaansa.

On todettava että hän on onnellinen. Ja hänen kaltaisiaan kulkee kaupungilla tasaisena vuona. Ja vaikka hän olisi maalla keräämässä voimiaan, häntä tervehditään kaupungilla jatkuvasti, hänen nimissään tapahtuu yhtä ja toista, hyvää ja pahaa, mutta aina tavallista. Mutta sellaista tavallista josta normipoikkeama voi vain uneksua.

maanantaina, marraskuuta 17, 2008

Energiansäästölamppu syttyi, esitti päivännousua, mutta oli hitaampi,
lukea näki vasta kun aurinko alkoi laskea,
vasta kun virasto täytti kapakan ja tikka kopsahti tauluun eikä ikkunaan.
Siitä miten lamppu sammui, on esittää vain napsahdus.

keskiviikkona, lokakuuta 22, 2008

Poika hyppää bussista kesken koulumatkan ja juoksee hädissään kilometrit kotiin.

Pornolehtiä ei koskaan unohtele esille, mutta sitä ei usko. Jos unohtelisi, niitä ei löytyisi vain piilopaikoista - pusikoista ja sovituskopeista. Synkimpiä rikoksia peittelee taidolla jo luonnostaan. Mutta muilta, ei omalta epäilijältään.

Junassa tuli juttelemaan mies joka oli paluumatkalla autoa upottamasta. Joi palkkiorahojaan vaikka tiesi humalassa puhuvansa. Naiset soittavat petoksesta kavereilleen ennen kuin ovat saaneet takkia ylleen.

On hyväksyttävä kiinnijäänti ja häpeä niin ei jää kiinni. Luikki ei ole koskaan piilossa. Aina ihmisten ilmoilla. Aina valmiina vastaanottamaan maailman ja hyvää on vastassa.

tiistaina, lokakuuta 21, 2008

H&M:n valikoima tuntuu oppimattomasta kuin selaisi tuntemattoman kielen sanastoa. Jos opettelee peukalopaikoin voi olla varma että ohittaa treffisanaston.
Vaatetehtailijan tavoite paljastuu karuna, kun vastaantulijalla on samanlainen takki. Hienoista häpeää on vaikea kuvailla. Olla erilainen samalla tavalla.
Luokkakaverit soittelevat vuosikymmenten takaa. Sovitaan tapaaminen ja tuntomerkit. Samanlaisessa takissa on vaikea teeskennellä, että olisi menestynyt elämässään toista paremmin. Kaveri paiskoo olalle ja tarjoaa tuopin. Siinä, niissä takeissa ja puheissa, luopuu erikoisoluen ajatuksesta.

torstaina, lokakuuta 16, 2008

Onnettomuuspaikalla mietin, miten raitiovaunullisesta eläviä
tulee vain yksi ruumis. Sekin peitetään nopeasti ja viedään pois.
Jokaista kaupunkilaista kohden on puolitoista rottaa.
Silti saan kävellä rauhassa Stockmannilta Kruunuhakaan.
Kukaan tai mikään ei puhuttele minua.

tiistaina, lokakuuta 14, 2008

Miksi onkimies istuu yksin?
Koska se joka valehtelee kaloille, valehtelee muillekin.
Hän on tukkukauppias, joka sanoo kalastavansa kissalle.
Hyvästä ottipaikasta hän poistuu ajoissa.
Huonossa viettää koko päivän, kunhan on uteliaita.
Onkimiestä käy sääliksi.
Tekee kaiken ovelin elein, kaataa kahvin sulkee pyörän.
Sunnuntaikävelyllä oleva menestysperhe
näyttelee onkimiehelle kilttiä maailmaa,
vilpitöntä ja hyväuskoista.
Ja onkimies uskoo ja nauttii pahuudestaan.

maanantaina, lokakuuta 13, 2008

Yksin kulkevalla miehellä ei ole asiaa valaistujen reittien ulkopuolelle. Leikkipuiston kimakat äänet eivät saa pysäyttää häntä. Metsiköissä pitäisi periaatteessa olla koko ajan näkyvillä, ettei vahingossa pelästytä. Ja vaikka ei pelästyttäisikään, on tieltä poiketessa aina maine vaarassa. Runoilijan on uneksittava kuusenkerkkien tuoksu, koska vain kyseenalainen henkilö pysähtyy niitä tarkkailemaan. Asunnosta lähdettäessä on oltava selvä syy ja syyn pitää näkyä ulospäin.
Ratkaisu tähän maksaa tonnin. Sekarotuisen saa kolmella neljällä sadalla. Rokotuksiin satanen, kuppiin kymppi. Koiria rekisteröidään hurjasti kasvavalla vauhdilla ja kestänee vielä tovi ennen kuin ensimmäiset puistotädit alkavat epäillä.

maanantaina, lokakuuta 06, 2008

Paavo Haavikko (1931 - 2008)

Paavo Haavikon Runot! Runot oli toinen omalla rahalla ostamani runoteos. Ostin sen Akateemisesta kirjakaupasta 16.11.1992 ja se maksoi 153 markkaa. Kirjassa kirjoitetaan mm. näin:

” Itämeren silakat, silmättömät, miettivät / kuolemaa ja kostoa / ja meitä vihollisiansa jotka olemme sen ainoat ystävät.”

lauantaina, lokakuuta 04, 2008

Luis de Morales - Pietà

"Puhe siitä, että kivun palkkiona olisi salainen sairaalloinen mielihyvä, oli hölynpölyä. Kaikki haluavat tehdä kivusta kiinnostavan – ensin uskonnot, sitten runoilijat, sitten, jotteivät jäisi jälkeen, myös lääkärit, jotka haluavat lisätä soppaan omat psykosomaatiset pakkomielttensä. He haluavat tehdä kivusta merkitsevän. Mitä se ilmaisee? Mitä oikein salaat? Mitä oikein esität? Ketä oikein petkutat? On mahdotonta kärsiä vain kipua, on kärsittävä myös siitä mitä se merkitsee."
- Philp Roth: Anatomian oppitunti, suom. Rauno Ekholm

perjantaina, lokakuuta 03, 2008

On epäseksikästä kun liian vastuuntuntoinen mies työntää lastenvaunuja.
En kiihotu jos imuroiva mies on siivoushullu.
Kun näen turvaistuimen Nissanin takapenkillä valtaa minut hillitön tarve.
On seksikästä ostaa kallis tavara uuteen asuntoon.
On miellyttävää kun oma mies kantaa taakan olohuoneen matolle.
On nautittavaa odottaa lentoa kaupunkilomalle ja olla etelänmatkaajien katseissa ns. laatupillu.
On seksikästä että miehellä on kiire.
On seksikästä että hän on kaikkialla ajoissa mutta hyvästelee silti reilusti.
On seksikästä olla etupenkillä miehen kaverin autossa.
Mies jolla ei ole kavereita on epäseksikäs.
On seksikästä kun mies osaa viettää määrämittaisia, mutta laadukkaita hetkiä kavereidensa kanssa
En pidä siitä jos automme pitää kovaa ääntä.
En pidä siitä että seurassa on äänekkäämpiä miehiä kuin omani.
Tapaamme uudestaan ensi lauantaina.

keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008

Kun Pohjolaa seuraa satelliitilla, näkee metsän vihreyttä ja puhdasta vettä, korkea kallio syöksee äkkiarvaamatta rotkoon, timotei kukkii, siellä täällä kulkee tie ja sillä yksinäinen pikkuauto.
Saattokoti on perustettu betonikerrostalon pohjakerrokseen. Sen seinät näyttävät kuin tiilistä rakennetuilta. Vaikka saattokodissa on kuin minkä tahansa mukavan terveyskeskuksen odotustilassa, tuntuu siellä kaikki toiselta. Terveyskeskuksessa oli flunssa ja kiire parantua työkuntoon, nyt on edessä kuolema. Kuolemassa verenkiero lakkaa ja solut kuolevat. Samoin lakkaavat aivojen ja aistinelinten toiminta, joihin elämän kokemisessa välttämättömät asiat – tunteet, ajattelu ja aistimukset - perustuvat. Tätä tietoa vasten anopinkieli itsekastelevassa ruukussa on saattokodissa eri kuin terveyskeskuksessa tai pankin aulassa. Katoavaisuus on saavuttanut sen.
Siksi on saattokotiin tuotu useampi anopinkieli, eivätkä lehdet ole muovia vaan kuihtuvaa sorttia.

maanantaina, kesäkuuta 30, 2008

Pyöräretkellä pysähdyin lammasaitauksen luona. Kymmenisen lammasta laidunsi kaukana, vastakkaisella puolella aitausta. Vastasin nopeasti tekstiviestiin. Sillä aikaa lampaat olivat ilmestyneet viereeni ja katsoivat aidan väleistä kuin olisivat seisseet siinä jo kauan.
Lampailla, tai laajemmin sorkkaeläimillä, on erityinen siirtymisen kyky jota ne käyttävät harvoin. Kyky siirtyä ilman taipaletta tai ainakaan merkkejä siitä. Ilmestyminen.
Samoin tekee lapsi, jos hänellä ei ole leikkikaveria ja hän on viettänyt tuntikausia yksinäisyydessä: hän ilmestyy äitinsä luokse. Hän ei ole aiheuttanut ääntäkään, eikä kukaan ole nähnyt hänen tuloaan. Lapset kuvataankin joskus pieninä lampaina, ja kerrotaan lampaasta joka eksyi laumastaan.

sunnuntaina, kesäkuuta 29, 2008

Suurenmoinen on onni joka tulee tehdystä työstä. Tänä aamuna heräsin virkeänä, koska olin eilisen päivän työskennellyt. Olin rakentanut irtokivistä tornin. Löin hakulla kallioseinämään syviä uria ja työnsin niihin märkiä puukiiloja, jotka turvotessaan halkaisivat kiven. Kokosin kivenkappaleita takapihalleni. Sisätiloja varten hakkasin emäkalliota pölyksi ja huuhdoin siitä kullan.
Raskas työ esti ajattelemasta muuta ja mitä korkeammalle torni kohosi sitä helpommaksi elämä kävi. Torni näyttää tarpeelliselta. On kuin jokin tarvitsisi suojaa tai suuria tuhovoimia olisi liikkeellä. Pitää hutkia ajattelematta, etenkin jos työstää ajatuspitoista tavaraa. Muutoin ei synny ajatuksia ja saa laiskan leiman. Laiskuus on kuoleman käsittämistä ja tajua työn mielettömyydestä. Suurenmoinen on ahkeran onni.

perjantaina, kesäkuuta 27, 2008

Ilkeänä pidetty Sakkeus sai piiskaa,
koska ei tiedetty hänen kasvavan siksi miksi tuli.
Vasta kun muut olivat kasvaneet ohitse,
hänet ymmärrettiin ja nostettiin tiedonpuun oksalle.
Vai kiipesikö hän sinne itse?
Sakkeus ei ollut puidenkiduttaja niin kuin ne
japanilaiset jotka olivat tulleet kuuntelemaan Jeesusta.
Hän painotti, että pienentämällä muita ei itse kasva paremmaksi
ja siksi Sakkeus käyttäytyi aina niin,
ettei loukannut muita.
Sakkeus kiskoi puita juurineen ja istutti niitä
paikkoihin joihin ennusti liikkuvan tärkeää tietoa.
Hän kiskoi köyhältä viimeisenkin hopearahan,
mutta vakuutti aina uhrinsa järjestelmästä
jossa tämäkin voisi rikastua.
Ottamalla Sakkeus antoi.
Hän loi toivoa niille jotka eivät eläneet lompakon korkeudella.
Juuri tämän Jeesus näki kun kutsutti itsensä
Sakkeuksen lihapöytiin.

torstaina, kesäkuuta 26, 2008

Asettelin heikosti eristettyjä sähköjohtoja huoneeseen
ja hän menetti kissansa.
Niin lisäsin ajattelua maailmaan.
Murhaaja asettaa pyssyn uhrin käteen,
koska mikään koskaan ei tule sinun ulkopuoleltasi.
Kun Papin rouva murhattiin, kappelin pyörätelineestä oli hävinnyt polkupyörä.
Myös pappi oli hävinnyt ja hänen pyöräilykypäränsä.
Oikeastaan mitään ei ollut jäänyt jäljelle. Mutta se jäi etsivältä huomaamatta.
En aio kaasuttaa itseäni autoon. Valehtelin. Olin humalassa.
Jokainen tapaa saman tragiikan kun juo riittävän syvälle.
Aion körötellä autolla Pietariin. Krapulan jätän kotiin. Ja koiran.
Se syökööt sen joka jää makaamaan. Vielä viimekrapuloissa huusin:
aloita vatsasta, syö elämännälkä pois. Nyt lähestyn kohti hidasta liittymää
ja paukutan nahkarattia, piilokorossa puolimatkan pilleri.
En aio viiltää rannettani. Muotoilen vain parran.
Olen pitänyt itseäni valehtelijana vain siksi etten ole puhunut totta.
Valehtelija on se joka kuvittelee siihen voivansa ja kiusaa sillä muita.
Vaikka väitinkin toisin, en ole syönyt myrkkymarjoja ja tähyillyt rajan taakse.
Olen ollut enemmänkin baareissa. Niitä on Pietarissa hyvin.
Olen murskauttanut autostani avaimenperän,
jotta mieluummin kuin ajaisin kotiin avaisin hotellihuoneeni lukon.
Nukun pienessä ammeessa joka putsataan käyntini jälkeen.
Tässäkin sodassa saa tappaa ihmisen, mutta ei pilata kaivoa.

perjantaina, toukokuuta 09, 2008

PIHVIN JÄLKEEN

1.

Pihvin jälkeen ei jaksa kiinnostaa
Pihvin jälkeen ei jaksa laihduttaa
Pihvin jälkeen ei jaksa naurattaa
Pihvin jälkeen ei beibi jaksa naurattaa

2.
Pihvin jälkeen ei jaksa ottaa yhteyttä
Pihvin jälkeen ei jaksa joka paikkaan
Pihvin jälkeen uupuu, ei uuvu, jaksaa, ei jaksa
Pihvin jälkeen ei jaksa olla vahva

3.
Pihvin jälkeen ei jaksa/viitsi/halua tehdä mitään järkevää saati hyödyllistä niin sitten tehdään järjetöntä ja hyödytöntä
Pihvin jälkeen ei jaksa ajatella kuinka jonkin sanoo tai mitä sanoo
Pihvin jälkeen ei jaksa kikkailla
Pihvin jälkeen ei beibi jaksa naurattaa

4.
Pihvin jälkeen ei jaksa korviaan lotkauttaa
Pihvin jälkeen ei millään ole mitään väliä
Pihvin jälkeen ei jaksa kuin kevyttä ja runoja
Pihvin jälkeen ei beibi jaksa naurattaa
 
Site Meter