Kirjailijaliiton ohjelmaa Helsingin kirjamessuilla Takauma-lavalla:
Sunnuntai 31.10.2010 klo. 12.30
Tämän runon haluan lukea: Jukka Viikilä, Sinikka Vuola, Vilja-Tuulia Huotarinen, Saila Susiluoto. Ääneen luettu runo soi kuin kamarimusiikki. Meditaatiota, ajatuksia, näkyjä ja elämyksiä messuhälinän keskelle tuovat omia tekstejään lukevat runoilijat.
maanantaina, syyskuuta 27, 2010
torstaina, syyskuuta 23, 2010
PORTTI, sisäänpääsy aidatulle alueelle. Kaksin verroin aitaa kestävämpi. Löytyy kun kulkee aidan viertä riittävän pitkään. Valikoima portteja: Ruostunut portti. Taikasanalla avautuva portti. Naamioitumista edellyttävä portti. Pulmaportti. Aidaton portti. Identtiset asiat rajaavan aidan portti. Vastakkaiset asiat rajaavan aidan portti. Madonreikä. Päärlyportti riukuaidassa. Näkymättömän neuroosiaidan portti. Ruostunut kuvainnollinen portti. Portti-aita.
keskiviikkona, syyskuuta 22, 2010
tiistaina, syyskuuta 21, 2010
maanantaina, syyskuuta 20, 2010
Keikka Kirjamessuilla pe 29.10.2010:
17:00–17.30 VOIKO RUNOSTA OTTAA OPPIA? Kelpo elämänohjeita uusista teoksistaan lukevat ja aiheesta keskustelevat Risto Ahti ja Jukka Viikilä.
Koko ohjelma täällä.
17:00–17.30 VOIKO RUNOSTA OTTAA OPPIA? Kelpo elämänohjeita uusista teoksistaan lukevat ja aiheesta keskustelevat Risto Ahti ja Jukka Viikilä.
Koko ohjelma täällä.
”Kaikki johtuu luonteen näkymättömistä mutkista ja laskoksista, jotka on kirjoitettu koodikielellä molekyyleihin. On kovin surkea kohtalo päätyä ihmiseksi, joka ei kykene ansaitsemaan toimeentuloaan, vastustamaan viinan houkutusta eikä muistaman tänään sitä, mitä vielä eilen lujasti päätti. Mikään määrä yhteiskunnallista oikeudenmukaissuutta ei paranna eikä hävitä tuota surkimusten armeijaa.” Ian McEwan: Lauantai, suom. Juhani Lindholm.
keskiviikkona, syyskuuta 15, 2010
tiistaina, syyskuuta 14, 2010
maanantaina, syyskuuta 13, 2010
perjantaina, syyskuuta 10, 2010
HAMMASHUOLTO Hammaslääkärissä käynnistä oli tänään suuri hyöty: tajusin etten kestäisi kidutusta jos vainojen ajat tulisivat. Kunnallisen hammaslääkärin tehtävä on hammashuollon lisäksi muistuttaa kivun voimasta. Yliopiston aloittavilta kiskotaan viisauden hampaat riippumatta siitä kuinka haittaavat ne ovat. Näytetään mitä on sivistyksen tuolla puolella. Ohjaillaan oppimisprosessia. Kerrataan miten kaunista ja rauhallista kaikki on juuri nyt.
tiistaina, syyskuuta 07, 2010
ELÄMÄNREITIT Elämänreitti joka syntyy kiertämällä kaikki pelottava. Elämänreitti joka syntyy kiertämällä kaikki houkutteleva. Elämänreitti joka syntyy kohtaamalla kaikki pelottava. Elämänreitti joka syntyy kohtaamalla kaikki houkutteleva. Elämänreitti joka syntyy kiertämällä ja kohtaamalla satunnaisesti.
maanantaina, syyskuuta 06, 2010
Hämeen Sanomat 18.7.2010:
TOISTON VOIMALLA UUTTA RUNOA
Jukka Viikilä: Runoja II. 137 s. Gummerus 2010.
Jukka Viikilä osoittaa johdonmukaisuutta teostensa nimeämisessä. Esikoisrunokokoelma Runoja ilmestyi vuonna 2008, ja tänä vuonna julkaistu toinen kokoelma kantaa nimeä Runoja II. Mikäs siinä, kun kokoelmilla tuntuu oleva sanottavaa toisilleen, jatkumoa tehdään.
Runoja II muodostuu neljästätoista osasta ja Sisällyksestä – joka kirjoitetaan isolla kirjaimella, onhan se oma tekstinsä. Ihminen ja luonto kohtaavat, mutta kohtaaminen ei ole aina kaunis tai miellyttävä. Autoista kirjoittaminen on jatkumo esikoisteoksen autorunoille. Myös Runoja-kokoelman Tennis-runo saa seuraajan: Tennis II.
Viikilä hyödyntää toistoa ja assosiaatioita runoudessaan. Esimerkiksi kokoelman ensimmäisen osion runo kierrättää samoja lauseita, lisää välillä jotain uutta, tuo taas aiemmin sanotun uuteen asiayhteyteen.
Sanat voivat olla samoja, niiden paikka uusi – ja niin ne luovat uusia merkityksiä. Eikö se ole vähän kuin elämä itse? Samat asiat toistuvat päivittäin, viikoittain, vuosittain, eivätkä ne kuitenkaan ole samoja. Emmekä me, niiden kokijat.
Arkinen ja absurdi kohtaavat
Runoja II leikittelee myös internetin kanssa. Sihteeriopisto.netin keskustelupalstalta poimitut kommentit uudelleenjärjestäytyvät runoiksi, ja Eläimen arvuuttelu ja Henkilön arvuuttelu muistuttavat verkosta löytyvän Arvuuttajan esittämiä kysymyksiä. Viikilän kysymykset vain laukkaavat absurdimpaan suuntaan.
Julkkikset ja julkkisjuorut ovat osa ruokakauppojen kassajonojen arkea. Otsikot hyppivät silmille, vaikkei lehtiä ostaisikaan. Yksi Runoja II:n osioista keskittyy julkisuuden henkilöihin. Arkinen ja absurdi yhdistyvät, kun runoissa kerrotaan toteavaan sävyyn Anna Abreun ja Janne Porkan elämän käänteistä. Huumori ja arjen vinksauttaminen ovat viehättävä osa kokoelmaa.
Laajuudestaan huolimatta (tai ehkä juuri siksi) Runoja II ei tahdo jäädä näppeihin. Kansien välissä on vaikka mitä, mutta silti kokonaisuudesta on vaikea saada otetta. Itse nautin kokoelmasta eniten pieninä makupaloina, satunnaisesti avattuina aukeamina.
Ja – pakko myöntää – on vaikea vastustaa Sisällystä, joka koostuu Morgan Kane –kirjojen nimistä.
PÄIVI HAANPÄÄ
TOISTON VOIMALLA UUTTA RUNOA
Jukka Viikilä: Runoja II. 137 s. Gummerus 2010.
Jukka Viikilä osoittaa johdonmukaisuutta teostensa nimeämisessä. Esikoisrunokokoelma Runoja ilmestyi vuonna 2008, ja tänä vuonna julkaistu toinen kokoelma kantaa nimeä Runoja II. Mikäs siinä, kun kokoelmilla tuntuu oleva sanottavaa toisilleen, jatkumoa tehdään.
Runoja II muodostuu neljästätoista osasta ja Sisällyksestä – joka kirjoitetaan isolla kirjaimella, onhan se oma tekstinsä. Ihminen ja luonto kohtaavat, mutta kohtaaminen ei ole aina kaunis tai miellyttävä. Autoista kirjoittaminen on jatkumo esikoisteoksen autorunoille. Myös Runoja-kokoelman Tennis-runo saa seuraajan: Tennis II.
Viikilä hyödyntää toistoa ja assosiaatioita runoudessaan. Esimerkiksi kokoelman ensimmäisen osion runo kierrättää samoja lauseita, lisää välillä jotain uutta, tuo taas aiemmin sanotun uuteen asiayhteyteen.
Sanat voivat olla samoja, niiden paikka uusi – ja niin ne luovat uusia merkityksiä. Eikö se ole vähän kuin elämä itse? Samat asiat toistuvat päivittäin, viikoittain, vuosittain, eivätkä ne kuitenkaan ole samoja. Emmekä me, niiden kokijat.
Arkinen ja absurdi kohtaavat
Runoja II leikittelee myös internetin kanssa. Sihteeriopisto.netin keskustelupalstalta poimitut kommentit uudelleenjärjestäytyvät runoiksi, ja Eläimen arvuuttelu ja Henkilön arvuuttelu muistuttavat verkosta löytyvän Arvuuttajan esittämiä kysymyksiä. Viikilän kysymykset vain laukkaavat absurdimpaan suuntaan.
Julkkikset ja julkkisjuorut ovat osa ruokakauppojen kassajonojen arkea. Otsikot hyppivät silmille, vaikkei lehtiä ostaisikaan. Yksi Runoja II:n osioista keskittyy julkisuuden henkilöihin. Arkinen ja absurdi yhdistyvät, kun runoissa kerrotaan toteavaan sävyyn Anna Abreun ja Janne Porkan elämän käänteistä. Huumori ja arjen vinksauttaminen ovat viehättävä osa kokoelmaa.
Laajuudestaan huolimatta (tai ehkä juuri siksi) Runoja II ei tahdo jäädä näppeihin. Kansien välissä on vaikka mitä, mutta silti kokonaisuudesta on vaikea saada otetta. Itse nautin kokoelmasta eniten pieninä makupaloina, satunnaisesti avattuina aukeamina.
Ja – pakko myöntää – on vaikea vastustaa Sisällystä, joka koostuu Morgan Kane –kirjojen nimistä.
PÄIVI HAANPÄÄ
Suomen Kuvalehti 30/2010:
Toisen kokoelmansa julkaisseen Jukka Viikilän runot ovat salaa hauskoja ja salaa viisaita, vähän niin kuin parhaat opettajat. Poeettinen tieto karttuu ja oman epämääräisen kokemuksen päälle lankeaa ymmärryksen ihmeellinen valo. Kun sen osaa, syvän runon saa aikaan vaikka luodin, kolikon tai postimerkin matkanteosta. Tai sen aiheena voi olla Janne Porkka, Peter Franzén tai Anna Abreu.
Jukka Viikilä: Runoja II. 137s. Gummerus.
Toisen kokoelmansa julkaisseen Jukka Viikilän runot ovat salaa hauskoja ja salaa viisaita, vähän niin kuin parhaat opettajat. Poeettinen tieto karttuu ja oman epämääräisen kokemuksen päälle lankeaa ymmärryksen ihmeellinen valo. Kun sen osaa, syvän runon saa aikaan vaikka luodin, kolikon tai postimerkin matkanteosta. Tai sen aiheena voi olla Janne Porkka, Peter Franzén tai Anna Abreu.
Jukka Viikilä: Runoja II. 137s. Gummerus.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)