Tällaisena hyvin kauniina toukokuun päivänä kuoli Arto Melleri, runoilija, mullanlöyhkäisten laulujen tekijä.
Satyyri-hahmo, joka muodosti selkeitä, kauniita lauseita, joista otti vaivoin selvää.
Kaatui ilmeisesti vanhuuteen, elävä tuotanto takanaan.

(Elävien kirjoissa (1991) oli ensimmäinen runokirja jonka ostin tuoreeltaan normaalihintaisena. Se kulki kuukausia mukana ja otettiin esille aina aamutunteina. Tuskin sitä muistaa).