Selkeällä säällä, jos katsoo oikein tarkkaan,
saattaa täältä nähdä Siljon vuoritien.
Jos on kärsivällinen ja raaskii uhrata jonkun päivän aikaansa,
voi nähdä vilauksen matkustajasta, ja kepin.
Niskat saattavat kipeytyä, silmät alkavat kohta särkeä.
Eikä seuraaminen tästä helpotu:
vaikka vuori on saavuttamaton, on kiipeilijä yhä korkeammalla,
kauempana ihmissilmästä.
Ennen kansalaissodan tavallaan ikäviäkin tapahtumia
oli runoilijan seuraaminen vielä kohtuullisen helppoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti