Oscar Wilde katsoi nulikan käytöstä sormiensa läpi, tunnetuin seurauksin.
”Olin tehnyt jättimäisen psykologisen virheen. Olin aina kuvitellut, ettei sillä ollut väliä, jos antaisin sinulle periksi pikkuasioissa, sillä kykenisin kyllä tosi paikan tullen palauttamaan tahdonvoimani sen luontaiseen valta-asemaan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tiukan paikan tullen tahdonvoimani luhistui kokonaan. Elämässä ei oikeasti edes ole erikseen mitään suuria ja pieniä asioita. Kaikki asiat ovat yhtä arvokkaita ja saman kokoisia.” (De Profundis, suom. Juhani Lindholm)
Siinä koko sana: älä katso nulikan käytöstä sormiesi läpi.
torstaina, maaliskuuta 03, 2005
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti