Kun ex-vaimon kuvan tapaa seuranhakupalstalla, ensin vihlaisee,
sitten valtaa sääli. Ilme on niin harvinainen, ettei sitä muista nähneensä. Sattumalta taltioitu hetki väliaikaisesta tai tyystin kuvitteellisesta identiteetistä.
Miten kaukaa kaiken joutuu taas aloittamaan.
*
En moiti kirjallista elämää, kirjallisia tekoja, kirjallista tapaa olla ihmisten kanssa, mutta moitin kärttyistä vanhusta joka lopetti pelkäämästä liian myöhään.
keskiviikkona, toukokuuta 20, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Timantinkovaa asiaa.
Lähetä kommentti