Lenkkipolulla vastaani tulee tavallisen kaunis ikäiseni nainen ja ehdottaa yhdyntää. Hänen asunnossaan odottaa mustasukkaisuuteen sairastunut avomies ja hakkaa minut hoitokotiin loppuelämäkseni. Olen naisen lahja itselleen, hänen vapautuksensa sairaaksi käyneestä elämästä. Olen miehen kömpelö lahja avovaimolleen, hänen lahjansa omalle kiimalleen. Olen avioparin yhteinen kolmekymmentäviisivuotislahja.
Lenkkipolulla vastaani tulee tavallisen kaunis ikäiseni nainen ja ehdottaa yhdyntää. Hänen asunnossaan vietämme elämämme ihanimmat kaksi viikkoa jonka jälkeen jompikumpi meistä tapaa lenkkipolulla uuden ulkoilija ja viettää hänen kanssaan elämänsä toiset ihanimmat kaksi viikkoa. Näin ruumis jatkaa kuolemaansa. Lenkkipolkua.
Lenkkipolulla vastaani tulee tavallisen kaunis vanha koira, joka on eksynyt omistajiltaan. Koko päivän ja seuraavan kuljemme kerrostalolta toiselle, tähystämme ikkunoita. Jos se olisi pentu, kuolisin sen kanssa yhtä aikaa.
maanantaina, huhtikuuta 13, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti