Kyllä on tympäisevää selailla vanhoja keittokirjoja.
Yököttää että on ikuistettu sitä joka nopeimmin pilaantuu.
Kuvatkin ovat aina haalistuneita, sinertyneitä, värinsä menettäneitä.
Mitäänhän ei aurinko haalista niin kuin keittokirjaa.
Pian on kuin kokkaisi kuunvalossa.
sunnuntai, syyskuuta 04, 2005
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti