Tyyli ennen kaikkea, sanoi kaverini siihen aikaan kun hänellä oli tapana poltella piippua Lester Young-tyyliin, pesä vinossa.
Tulitikkutehtaan tyttöä, jonka katsoin juuri, sanotaan Kaurismäen bressonlaisimmaksi. Epäilemättä näin onkin. Silti tuntuu siltä, että Bressonista Kaurismäellä on jäljellä vain minimalistinen tyyli, eikä juuri jälkeäkään kinematografiasta. Voisin sanoa, että Kaurismäki on tehnyt Bressonin taiteesta designiä, mutta en sano, koska elokuva on vaikuttava.
Ihmetyttää muuten miten ihmeessä Kaurismäki meni tärvelemään tuotantoaan Leningrad Cowboys-jutuilla, hänen elokuvissaanhan soi voittopuolisesti laadukas ja maulla valittu musiikki.