perjantaina, lokakuuta 22, 2004

INNOITUKSEN VALLASSA

Jos teos on luotu innoituksen vallassa, se tarjoaa harvoin tarkkaa esinekuvausta. Esinekuvauksen tarkkanäköinen mestari Thomas Mann kirjoitti kaksi määrätuntia päivässä aina sanomalehtituokion jälkeen. Ekelöf taas kirjoitti nälkää ja kuolemaa vastaan vuorokausiin nukkumatta.
Innoituksen vallassa syntyy tyypillisimmin aforistisia runoelmia. Ajatukset ja elegia syntyvät vauhdista, kiireestä. Haavikko kirjoitti terävimmät aforisminsa rattia vasten Tuusulan moottoritiellä matkalla yritysneuvotteluihin.

Vastapuolella: Anhava saattoi kirjoittaa yhtä imagistista kolmisäettä puolenkymmentä vuotta.

Fansheimer on kuvannut asiaa lyyrisesti:
"Inhoten lyyrisen runouden voimattomuutta Zarathustran runoilija ylöskirjaa takamaailmasta sidosainetta välähtävien assosiaatioiden välille, tästä syntyy runoelman dynaaminen muoto. Käsien ulottuvilla hänellä on pimeähavainto ja –kirjoitusvälineistö, sekä hyvin yksilöllinen navigointijärjestelmä."

Aforistinen runosäe kirjoitetaan tyypillisesti kaksi kertaa nopeammin kuin se luetaan. En tiedä tuottaako Envallin ja Kämärin aforistiikan innoitus.

Innoituksen vallassa syntyi Duinon elegiat.
Valtaisan innoituksen vallassa, kerrotaan, syntyi filosofinen runoelma Näin puhui Zarathustra.
Innoitus synnytti Ekelöfin Trilogian.
Ja Hetkien vaellus syntyi sekin innoituksen vaikutuksessa.

Ei kommentteja:

 
Site Meter