maanantaina, helmikuuta 28, 2005

TARINA


Kannattaa miettiä kertoako kalajuttua heti kalan saatuaan, niin että saalis on kaikkien nähtävillä tuoreeltaan, alttiina vertailulle ja negatiiviselle liioittelulle. On vaikeaa kertoa estetisoiden jostakin joka on samanaikaisesti nähtävillä. Vähemmän runolliset sielut voivat napata kertojan epäreilusti kiinni fyysisiin tosiasioihin vedoten.

"Kertomisessa on tärkeää katseleminen, räpyttäminen ja nyökkiminen. Ihminen, joka kertoo jotakin kummallista, hymyilee aina välillä. Pidä tarina koossa itselläsi, sisälläsi. Tauossa käsi nykimään." (Jouko Turkka)

Kertomuksen rakenne ei saisi olla se miten asiat menivät, vaan se miten asioiden olisi pitänyt mennä. Ihmiselämä on liian lyhyt, jotta se voisi tarjota todellista mallintamisen nautintoa. Siispä kertomuksen rakenne pitäisi mieluiten olla se, miten asiat tulevat olemaan sekaannuksen loputtua.
Tarinan on kannateltava kuulijaa, saatettava hänet kotiin turvallisesti, tuuditettava hänet yksinkertaisiin ja ehjiin unikuviin, joista hän voi vielä herättyäänkin saada vertailukohdan elämänsä rikkonaisuudelle ja toivon paremmasta. Kertomuksen pitää puhua eheydestä, jota kuulija kaipaa, ja olla eheä rikkonaisessakin aiheessa. Tarinat jotka pyrkivät muodollaan välittämään rikkonaisessa aiheessa rikkonaisuutta, eivät ole tarinoita lainkaan. Ne ovat nykyajan jumalattomia luomuksia, tarinan maallistamista ja rappiota.

lauantaina, helmikuuta 26, 2005

Katsoin 10 Ingmar Bergmanin elokuvaa.
Bergman on elokuvan parhaita psykologeja. Paras hän ei voi olla, koska hänen luomisvoimaisesta elämästään on niin pitkä aika. Teineihin kannattaa uskoa siinä, että nykyaikana tehdään kaikki asiat paremmin kuin ennen (Antikvaariset pikkusielut ovat aina kääntäneet katseensa eiliseen, olkoon aika ollut Tolstoin tai Mozartin). Salaisuuksien ja valheiden Mike Leigh on perinyt Bergmanilta välineet ja rohkeuden painaa säälittä kipupistettä niin kauan, että esteettinen purskahtaa ulos muuten yhdentekevän parisuhdedraaman pikkupaiseesta. Bergmanin opit ovat yksinkertaisia: vähän pidemmälle ja vähän pidempään. Boldareista editoisi näillä opeilla nopeasti, ei nerokasta, mutta katsottavaa tv-viihdettä.

Turhauttavimmillaan Bergman on silloin kun hän sortuu larppaushenkiseen epookkiin (Neidon lähde, Seitsemäs sinetti). Typerryttävä tunnelma syntyy siitä että bergmanlainen avioliittodraama (saari on kaunis mutta suhde menee päin helvettiä) pysyy samana ulkoisten puitteiden keinotekoisesti muuttuessa. Vastaavaa draamallista komiikkaa näkee Kaisaniemen puistossa, kun liveroolipelaaja-pariskunta (mies pyövelin asussa, nainen Katariina Jagellonican) alkaa riidellä seksielämästään.

Bressonin Pyöreän pöydän ritareissa henkilöiden olemisen tapa on nykykatsojalle yhtä vieras kuin rämisevät läkkipeltihaarniskatkin. Nopeasti ymmärtää, ettei kysymys ole epookista vaan nykyaikaisimmasta nykyajasta, joka tuntuu vieraalta siksi, ettei draama perustu voitonvarmaan normityyppien mallinnukseen (”haa, kaikki anopit ovat tuollaisia!”), vaan johonkin spesifimpää löytöön ihmiselämän moninaisuudesta. Bresson tietää, niin kuin kaikki hyvät draamantekijät, että kaikki mitä mielikuvitus saattaa keksiä on totta ja hyvää. Taito on sen löytämisessä ja kirkastamisessa, jota ei ole vielä kirjoitettu ja joka kanssaihmisen elämän helpotukseksi on kannattavaa nostaa ylös.

perjantaina, helmikuuta 18, 2005

KANKEASTI MUTTA KAUAN

Jäähain sanotaan elävän liki 1000-vuotiaaksi. Pitkän iän salaisuus lienee siinä, että se elää osittain pakastettuna. Veneeseen vedettynä se on valmis puolipakaste, eikä ole ongelmaa saada sitä tuoreena kotiin.
Kansanterveyslaitos lupaa, että nyt syntyvistä vauvoista puolet elää yli 100-vuotiaiksi. Osittaiselta pakastamiselta ei kylläkään voida välttyä. Kansanterveystieteen uskonnokseen omaksunut ihminen toimii kankeasti, mutta kauan.

torstaina, helmikuuta 17, 2005


Elävää luontoa.


Carl von Linné: Lapin kasveja.
J.W.Goethe: Kasvin muodonmuutos.

Kasvukautta odotellessa luen näitä kahta kirjaa.

Ensimmäinen niistä käy Lappi-romaanista ja on elävin sen aiheiston kuvaus mikä on eteeni sattunut. Toisaalta montaa ei ole. Kasvien luokittelun muassa kuvataan samassa ympäristössä elävän ihmisen tapoja. Ihmisenhän sanotaan löytyvän ympäristöstään silloinkin kun se on tilapäisesti näkymätön; matkoille lähdettyään se jää vaivaiskoivussa jatkamaan rehentelemätättömyyttään ja piilottajaluonnettaan.
Kompositiosta lankeaa kiitos valikoiman toimittajalle ja suomentajalle Marja Itkonen-Kailalle.

Jälkimmäinen kirja on sitten puhdasta runoutta. Goethen sarja kuvaa kasvin muotoutumista parhaan runouden havainnollisuudella. Kuvat ovat kohteensa velvoittamina selkeitä ja orgaanisesti muotoutuvia.
Kirjan on julkaissut Biodynaaminen yhdistys. Sen esipuheessa Kari Järvinen : "Goethen teoksen varsinainen arvo on sen tavassa lähestyä elävää luontoa. Muodonmuutoksen seuraaminen edellyttää tarkkoja havaintoja sekä ajattelun liikkuvuutta. Tällä tavoin ilmiöihin eläytymällä tullaan "voimakentälle", josta elämä kehkeytyy. Goethen kasvitutkimus on opas kokonaisvaltaiseen havainnointiin ja elävyyden kokemiseen." Jälkisanoissa sama mies: "Kun kasvin lehtiä tarkastelee siinä järjestyksessä missä ne ovat syntyneet, voi niiden muodoissa tiedostaa liikkeitä. Kyseessä on siis enemmän kuin pelkkä ulkoinen havainto. Syntyy tietoa, jota voi jakaa ainoastaan kuvaamalla ilmiötä siten, että kokemus liikkeistä välittyy."

Luvussa lisäksi ainakin Martti Anhavan Pascalin Mietteitä sekä Swedenborgin suomennosvalikoima Clavis Hieroglyphica.
Hyvän kirjan tunnistaa siitä, ettei sitä ehdi lukea loppuun sen synnyttämiltä velvollisuuksilta.

"Aivastaminen vangitsee kaikki sieluntoiminnot yhtä lailla kuin hommakin, mutta siitä ei tehdä samoja johtopäätöksiä ihmisen suuruutta vastaan, koska se tapahtuu vastoin hänen tahtoaan."(Pascal)

torstaina, helmikuuta 03, 2005

Täällä käydessään ystäväni kirjoitti matkapäiväkirjaansa:

Helsinkiläisten suunnaton muisti ja loistava suunnistustaito selittyvät maamerkkien harvuudella.
He ovat tottuneet navigoimaan autioilla taipaleilla.
Helsinkiläisten lähes erehtymätön ennustustaito ei ansaitse erityismainintaa: mahdollisia tulevaisuuksia Helsingissä on vähänlaisesti.
 
Site Meter