Elävää luontoa.


Carl von Linné: Lapin kasveja.
J.W.Goethe: Kasvin muodonmuutos.

Kasvukautta odotellessa luen näitä kahta kirjaa.

Ensimmäinen niistä käy Lappi-romaanista ja on elävin sen aiheiston kuvaus mikä on eteeni sattunut. Toisaalta montaa ei ole. Kasvien luokittelun muassa kuvataan samassa ympäristössä elävän ihmisen tapoja. Ihmisenhän sanotaan löytyvän ympäristöstään silloinkin kun se on tilapäisesti näkymätön; matkoille lähdettyään se jää vaivaiskoivussa jatkamaan rehentelemätättömyyttään ja piilottajaluonnettaan.
Kompositiosta lankeaa kiitos valikoiman toimittajalle ja suomentajalle Marja Itkonen-Kailalle.

Jälkimmäinen kirja on sitten puhdasta runoutta. Goethen sarja kuvaa kasvin muotoutumista parhaan runouden havainnollisuudella. Kuvat ovat kohteensa velvoittamina selkeitä ja orgaanisesti muotoutuvia.
Kirjan on julkaissut Biodynaaminen yhdistys. Sen esipuheessa Kari Järvinen : "Goethen teoksen varsinainen arvo on sen tavassa lähestyä elävää luontoa. Muodonmuutoksen seuraaminen edellyttää tarkkoja havaintoja sekä ajattelun liikkuvuutta. Tällä tavoin ilmiöihin eläytymällä tullaan "voimakentälle", josta elämä kehkeytyy. Goethen kasvitutkimus on opas kokonaisvaltaiseen havainnointiin ja elävyyden kokemiseen." Jälkisanoissa sama mies: "Kun kasvin lehtiä tarkastelee siinä järjestyksessä missä ne ovat syntyneet, voi niiden muodoissa tiedostaa liikkeitä. Kyseessä on siis enemmän kuin pelkkä ulkoinen havainto. Syntyy tietoa, jota voi jakaa ainoastaan kuvaamalla ilmiötä siten, että kokemus liikkeistä välittyy."

Luvussa lisäksi ainakin Martti Anhavan Pascalin Mietteitä sekä Swedenborgin suomennosvalikoima Clavis Hieroglyphica.
Hyvän kirjan tunnistaa siitä, ettei sitä ehdi lukea loppuun sen synnyttämiltä velvollisuuksilta.

"Aivastaminen vangitsee kaikki sieluntoiminnot yhtä lailla kuin hommakin, mutta siitä ei tehdä samoja johtopäätöksiä ihmisen suuruutta vastaan, koska se tapahtuu vastoin hänen tahtoaan."(Pascal)