Ensyklopedia on nyt painossa.
Ennakkoon sitä voi tilata täältä.

Huomenna Arkadia Bookshopissa (Pohjoinen Hesperiankatu 9) klo 18: Vesa Haapala, Pauliina Haasjoki, Vilja-Tuulia Huotarinen, Marianna Kurtto, Teemu Manninen, Juho Nieminen, Jarkko Tontti, Johanna Venho, minä ja Sinikka Vuola. Mestoille!

Tänään viimeinen veto Valtimonteatterissa. Saapukaa mestoille.

"Seksuaalisuutensa kanssa ei kukaan voi olla vastuussa mistään, vähiten naiset, ja, oikeastaan, ne naiset vielä vähemmän jotka eivät ole esteettisiä eivätkä kevytmielisiä. Normaalin perheenäidin aviorikos, tehdään se sitten salaa tai julki, ei ole karhunpalvelus kenellekään. Aviomiehet jotka tarttuvat puukkoon, kirveeseen taikka edes huoritteluun, eivät ole valmiita seksinsä kanssa. Heillä on vastuuntunto jostakin mistä he eivät toistaiseksi tiedä tarpeeksi: heillä on vastuu naisestaan, vaimostaan, perheestään, kunniastaan, kaikesta siitä, mistä heidän (ei-kevytmielinen) vaimonsa on juuri, tietämättään (mitään itselleen mahtamatta) yritänyt heidät vapauttaa. Petetty perheenisä ei ole vatsahaavainen jos suostuu ymmärtämään mistä hänet pettämisen avulla on vapautettu: vastuusta ja holhouksesta juuri niissä asioissa joille hän ei ilman naisen apua (ilman kevytmielisyyttä) tule milloinkaan voimaan mitään." (Hannu Salama: Ihmisen ääni, 1978)

PARIISINPELKO Auton moottori sammuu maantietaipaleella. Hevonen ei suostu jatkamaan pellon poikki. Kädet puutuvat kesken esseenluvun. Tekstiviesti ei löydä perille. Monet keinot estävät meitä kohtaamasta kestämätöntä. Jungin potilas pelkäsi Pariisia. Kun potilas oli parannettu ja hän matkasi pelkonsa luokse, koitui ensimmäinen tienylitys hänen kuolemakseen. Autoa ajoi mies, joka oli hänkin aloittanut terapian, mutta hänen varallisuutensa piti huolen siitä, ettei se loppunut ennen hänen elämänsä loppua.

LAPSEN NIMEÄMINEN Kaunis nimi syntyy sen kauniista haltijoista. Joillakin haltijoiden joukko on niin suuri, että nimeä ei himmennä surulliset nimeämiset, ajattelemattomien tai toiveikkaiden vanhempien ratkaisut. Vastapuolella ajatellaan että onnistunut nimi on metaforisessa tai muuten jännitteisessä suhteessa lapsen olemukseen, että kauniilla lapsella kaunis nimi ei pääsääntöisesti olisi hyvää nimeämistä.

Ensyklopedia.

Uudesta Tuli & Savu-lehdestä löytyy kolme runoani otsikolla Kolme mustaa laatikkoa. Lisäksi lehdessä on tekstini Taskutieto, jonka voi käsittää osaksi keväällä julkaistavan Ensyklopedian mainosta.

Radio Suomen runoraadissa kilpaili yksi runo (runo 4) kakkosesta. En tiedä onko ohjelma kuultavissa vielä jossakin.

Lukukeikka tänään Pasificossa (Helsinginkatu 15) klo 20, isommat setit vetää Lyydia & DJ Papa Zai.

NUKAHTAMISRITUAALI Toinen ajaa autoa, toinen ampuu pukkeja avaruuteen. 80-luvulla moni poika teki reittiä Samantha Foxin luokse, realismin tyylilajissa. Miten saada raha Kanaalin ylittämiseen? Mielikuvitus hävisi aina todennäköisimmälle vaihtoehdolle. Esteitä olivat äänen kimakkuus ja vaillinainen pituus, liiallinen rakkaus, puhkeamaton kyky maalliseen lempeen, vanhempien käskyvalta. Unettomat yöt eivät juuri jouduttaneet perillepääsyä, ne kuluivat hukkareissuihin ja harhailuun. Mutta unen rajamailla oli aina hetkiä, jolloin ehdot pyöristyivät. JV > unensaantiin vaikuttavat tekijät

APOSTOLIEN KUOLINSYYT

Bartolomeus nyljettiin Armeniassa.

Jaakob nuorempi ristiinnaulittiin Egyptissä.

Andreas ristiinnaulittiin X:n muotoiseen ristiin Kreikassa.

Juudas Iskariot hirttäytyi.

Pietari naulittiin ristille pää alaspäin.

Johannes kuoli joko marttyyrina tai luonnollisen kuoleman satavuotiaana Vähässä-Aasiassa.

Tuomas kärsi määrittelemättömän marttyyrikuoleman.

Jaakob vanhempi joutui Herodes Agrippan mestauttamaksi.

Matteus poltettiin elävältä, suljettiin arkkuun ja heitettiin mereen.

Filippus ensin ristiinnaulittiin, sitten kivitettiin hengiltä.

Taddeus hakattiin nuijalla kuoliaaksi.

Simon Kananeus sahattiin keskeltä kahtia Parthiassa. 

UNENSAANTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Rantaan kinostuva hylkytavara.

Yksiöisten kartanoiden syntyminen.

Elämänkerturi, joka liikkuu aina kun kääntää kylkeä.

Vankkurit, jotka muuttuvat kuulumattomista kaukaisiksi 

ja taas kuulumattomiksi.

Jälkiensä yläpuolelta haihtuvat Schäferit.

Kutina: muistutus saavuttamattomista tai vaikeasti saavutettavista mantereista.

Jäätynyt vesi joka liikuttaa haarniskoja.

Kalojen, lintujen ja kuukivien sataminen, altaiden täyttyminen.

Paistiajatukset.

Dromedaarit automaattisissa vartaissa

ja suuret kaatuvat ruukut.

Sotilaan koira: sarjallisten reittien jaksottainen huvi.

Harhailevat, parittomat, loruistaan pakenevat sisällöt.  

Haaksirikon uppoava paistoarvo.

Tänään siis luen runojani Valtimonteatterilla klo 19.
Antti Korhonen soittaa ja laulaa.

Liput 10/5, vähävaraisille 1 euro.

Teatteri sijaitsee Aleksis Kiven katu 22.n sisäpihalla. Puhelin: 041 536 7995

Muut esitykset 13. ja 17.12. klo. 19.00

RUUMIINPELASTAJA, hengenpelastaja, joka ponnistelee ainoastaan ruumiin saattamiseksi turvaan.

SEKA-AITA Lauta-aita on rakennettu niin pitkäksi kuin lautaa on riittänyt, se jatkuu risuaitana, risuaita pensasaitana, joka ketjuaitana, joka pistoaitana, sähköaitana, kiviaitana, joka kylmänä muurina ja laastimuurina, pyörökiviaitana, säännöttömänä lohkarekiviaitana, verkkomuurina, paasikiviaitana ja harkkokiviaitana, harkkosekamuurina, liuskekiviaitana, joka piikkilanka-aitana, teräsaitana, takorauta-aitana ja valurauta-aitana, teräksisenä valmisaitana, teräksisenä elementti- ja verkkoaitana, ha-ha-aitana, kuusiaitana, orapihlaja-aitana, koristeaitana ja jälleen lauta-aitana.

SATEENSUOJAAN

katoksesta

kioskiin

kioskista

kojuun

kojusta

käymälään

josta

liiteriin

tai

vajaan

pajaa

bajamajaan

josta

         suureen mainokseen

josta

esiintymislavan katoksen alle

josta

asuntovaunualueelle

josta

uimarannan pukusuojaan

pukusuojasta

yleisötelttaan

yleisö

asuntovaunuun

asuntolaivaan

hiihtohissiin

ja

maailmanpyörään

maailmanpyörästä

majakkaan

majakasta

muistomerkkiin

josta

säiliöön

ynnä

vesitorniin

sekä

observatorioon

observatoriosta

konservatorioon

sieltä

autoon

pesään

ilotaloon

ja

kuomullisella polkupyörällä

lastenrattailla

korkean vuoren kielekkeen alle

kuusen alle

rantasaunaan

muuntajaan

alle suurten nisäkkäiden

veturiin

josta

autiotaloon

autiotalosta

         kotaan

         muuttokyyhkyparven varjoon

         josta

         lentokoneen hylkyyn

luolaan

helluntaiseurakuntaan

maa-ansaan

josta

paviljonkiin

lopuksi

leipomoon 

"Salametsästäjiä surmattu ennätysmäärä Keniassa."

"Tuorein tapaus on torstailta, kun vartijat ampuivat kaksi salametsästäjää Amboselin kansallispuistossa." HS 26.11.2010

Esa Mäkijärvi kirjoittaa Runoja kakkosesta.

Salamanisku tappoi julkkiskirahvin Etelä-Afrikassa. 

"Salamaniskuun on aiemminkin kuollut kirahveja. Toronto Sun -lehden mukaan samankaltaisia tapauksia on sattunut Etelä-Afrikan luonnonsuojelualueilla 1996 ja 1997. Viimeksi kirahvi on kuollut salamaan Disneyn eläinpuistossa Floridassa vuonna 2003." HS 10.11.2010

KLITORIKSENETSIJÄT Etelä-Amerikan eurooppalaisia löytöretkeilijöitä pidetään parhaina klitoriksenlöytäjinä. He tietävät että kultakaupunki löytyy vasta kun kartta on uhrattu nuotion sytyttämiseen - vahingossa. He tietävät että kuoleman rajan takana ei ole suurta loistoa vaan samantapainen puista palanut avara kuin kaikkialla, vain hieman harmaampi. Jokaisen rajan jälkeen miesjoukko harvenee. Apina loikkii olalta olalle. Peränpitäjä lahjoittaa iltaisin voimansa etulinjaan. Luista laaditaan yksinkertainen ansa. Apinan genitaalit ovat näyttäneet monta kätkettyä virtaa ja putousta, mutta kukaan ei enää välitä sen kosteista lupauksista. Illat se irvistelee ja levittelee häpyään, mutta sen rajat ovat sodittu jo monta kertaa uusiksi. Ainoa joka on käynyt tällä reitillä ennen, on pysytellyt vuoden päivät hiljaa. Hän kirjoittelee nuotion ääressä ja on kehottanut miehiä kuntoilemaan. Kaikki tietävät että hän kyllä kertoo jos jatkoja on tiedossa.

KUKKIMINEN Saharan autiomaassa kasvaa kaktus joka kukkii kerran kahdessasadassa vuodessa. Siitä huolimatta monet pitävät benji-hyppyä tai televisioesiintymistä luonteensa vastaisena. Siitä huolimatta moni kieltää jyrkästi homouden. Siitä huolimatta kustantaja tekee päätöksensä lehteilemällä käsikirjoituksen alkua.
Jotkut ovat nähneet Andrei Rublevin muuttumisen värielokuvaksi. Kaikki eivät elä kaktuksen kukkimisen aikaan. Kaktuksen kukkimista on kuvattu kauniiksi.

Uudessa Parnassossa (6/2010) on Karri Kokon raportti Helsinki Poetry Connectionin ensimmäisestä Open Mic – illasta. Allekirjoittaneen luenta saa myös kuvauksensa.

Keikka Kotkassa:

Pub Albert TI 16.11. klo 19.00 RunoKlubilla elävien runoilijoiden ilta. Mukana mm. Jukka Viikilä ja Henriikka Tavi

Kirjamessuilla huomenna pe 29.10.2010:

Muutoksia keskustelijoissa. Ensin piti olla Helena Sinervo, Kai Nieminen ja allekirjoittanut, sitten Risto Ahti ja allekirjoittanut, nyt ruletti on pysähtynyt Jukka Vienoon. Saapukaahan paikalle.

17:00–17.30 VOIKO RUNOSTA OTTAA OPPIA? Kelpo elämänohjeita uusista teoksistaan lukevat ja aiheesta keskustelevat Jukka Vieno ja Jukka Viikilä.

Koko ohjelma täällä.

OPITON KIRKKO seisoo ainoastaan materiaalisten perustusten varassa, tarvitsee usein ulkopuolisia tukirakenteita ja on alinomaisen remontin alla. Suljetaan illan tullen.

TATUOINTI Päivien vähyyden vuoksi tatuointia voi pitää yhtä väliaikaisena kuin mitä tahansa harkitsematonta tekoa: hymyä vastaan tulevalle naiselle, murhaa.

BERIOKORVA Kyky tajuta ensi kuulemalta tuleeko rakastamaan jotakin musiikkikappaletta. Ymmärrys musiikillisten ratkaisujen myöhemmästä emotionaalisesta vaikutuksesta. Edellisiin pohjautuva taito saada muut, kuten levy-yhtiön päättäjät, vakuuttuneiksi tulevista nautinnoista.

PIMEÄSIENESTYS, kuin mikä tahansa epäsuotuisaan aikaan toimiminen, kun tarkoituksena on olla herättämättä jäljittelynhalua. Italian pohjoisosan vuorilla kymmeniä sienestäjiä putoaa vuosittain rotkoihin. Myös myrkkysientä syötyään voi metsä pimentyä.

NÄSIÄ on Suomen punaisin ja myrkyllisin marja. Niin kuin moni myrkyllinen, se on ulkomuodoltaan houkutteleva. Ruokakuvissa sen annetaan korvata terveelliset herkut. Mutta ei se ole tappavampi kuin kuvattavat yleensä.

PARTAHAIta sanotaan haiksi, koska se sisimmässään uskoo Valkohaihin, joka on merten tehokkain saalistaja. Partahai ei osaa uida. Siivotessaan pohjaa parrakkaalla suullaan se näyttää enemmän matelijalta kuin kalalta. Kun sen yksinäisyyttä rikotaan, se tekeytyy olemattomaksi kuolleiden korallien sekaan. Ainoastaan evä kertoo sen suunnattomasta uskosta.

Saarikoski moitti lehtikritiikissä Manneria kuvavarkaudesta. Saarikoski oli lukenut Kuolleet vedet huolimattomasti, eikä ollut huomannut viimeisen osaston koostuvan käännöksistä. Kyseessä oli Tomas Tranströmerin kuva ”leimasimien kaviot”. Saarikoski epäili, ettei samanlaista kuvaa voisi tulla kahden ihmisen mieliin.
Itse olen kirjoittanut julkaisemattoman tekstin, jossa kerron maatuneesta trumpetista. Nyt luen samaisen Tranströmerin koottuja ja löydän sieltä kohdan: ”maassa ruostuu trumpetteja.” Luulen että Saarikoski olisi jälleen heristämässä sormeaan. Kuvan lähde ei ole kuitenkaan Tranströmerissä. Kauan ennen kuin olin lukenut ensimmäistäkään runoteosta, leikin pyssyleikkejä Laila Pullisen mailla ja löysin maasta puhki ruostuneen, juuri ja juuri trumpetiksi tunnistettavan esineen.

ÄÄNEN PITÄMINEN kun ei halua lukotonta vessanovea avattavan tai kun ei halua säikäyttää rikollista tai villieläintä. Kun haluaa jatkuvan tarkistuksen fyysisestä olemassaolostaan tai kun haluaa välttyä epämiellyttävältä ääni-informaatiolta. Kun haluaa juhlia ilman valaistusta tai kun haluaa paikantaa itsensä ääniaaltojen heijastuksien avulla.
Joskus ajateltiin että kuuro etenisi täysin sattumanvaraisesti äänenpitäjistä riippumatta.


POLTTOMOOTTORIN MUISTO "Suuret autonvalmistajat suunnittelevat keinotekoista moottorinpärinää uusiin hybridi- ja sähköautoihinsa, kertoo sanomalehti New York Times. Ilman tehosteääniä ne olisivat niin hiljaisia, että jalankulkijat, lapset ja huonokuuloiset eivät välttämättä kuulisi ajoissa niiden tuloa.
Esimerkiksi hybridiauto Fisker Karman puskuriin on tarkoitus yhtiön mukaan asentaa kaiuttimet, joista kuuluu moottoria muistuttava ääni." HS 14.10.2009.

YLIVOIMA tekee taistelusta taidetta (Damien Hirst, John Irving, Kristian Smeds), huoliteltua, värikylläistä, dramaturgisesti tenhoavaa. Mutta kestävimmät tulokset on toistaiseksi saavutettu alivoimalla, terrorilla ja sissisodalla. Palestiinalaisella nälkätaiteilijalla ei ole varaa fosforipommeihin. Huoltotunnelit tuovat vain vanhaa, monien sotien takaista rautaa. Kotiliedellä hautuu lannoitepommi. Trendit tulevat ja menevät.

NUKAHTAMINEN
Rattiinnukahtaminen, nukahdettuaan kuskin eteen tulee hirviä,
ne ovat eri hirviä.
Ristillenukahtaminen, nukahdettuaan tuomittu näkee sotilaita,
ne ovat eri sotilaita.
Pukillenukahtaminen, nukahdettuaan partneri näkee rakastetun,
hän on eri rakastettu.
Lukiessanukahtaminen, nukahdettuaan lukija jatkaa lukemista,
toisen kirjan.
Kuoltuaan - liikenteeseen, ristille, sänkyyn, lukutuoliin -
hän ei enää palaa toisesta maailmasta.

EPÄTOIVONKERÄÄJÄ, laite joka varastoi kuntosaleihin ja bordelleihin kulutetun energian.

Kynämies.

PIMENNETYT IKKUNAT Gangsterilla on limusiinissaan ainainen yö. Se ei saa pelokkaaksi vaan tarkkaavaiseksi. Aistien valppaus, tunne että jokainen moottorinosa on toiminnassa. Helteinen rantabulevardi, jolla limusiini seisoo, murean lihan juhla: hyvä markkina-alue unelle ja kuolemalle. Mutta limusiini ei ole kauaa paikallaan. On hyvä, jos se näyttäytyy tasapuolisesti kaikkialla kaupungissa. Neljän ruuhkassa pimeä luotilasi peittää ulkopuolisilta sisäisen välienselvittelyn. Sitten on toiminnan aika. Kun gangsteri on pimentänyt kaupungin räjäyttämällä sähkökeskuksen, hän laskee pimennetyt ikkunat alas.

KAHDESTI KUOLEMINEN Toisella kierroksella olisi muistettava virheensä ja olla niitä toistamatta. Toisella kierroksella olisi mentävä suoraan asiaan, oli sitten kysymys musiikista tai romantiikasta. Toisella kierroksella ei enää luonnostella. Toisella kierroksella tulisi olla jo näytettävää. Toisella kierroksella kannattaisi pysyä vain tutuissa paikoissa, tutulla maaperällä. Toisella kierroksella pitäisi tietää mitä naisista seuraa. Mitä nopista seuraa. Mitä seuraa kun sanoo tai jättää sanomatta. Mitä ahkeruudesta, katkeruudesta, videopeleistä. Toisella kierroksella olisi osattava tiestö, vesistö, sanasto ja kaikki muutkin pöytätavat, erottaa löytötavarat omista löytötavaroistaan.
Jotkut pitävät kahdesti kuolemista myyttinä, vaikka todisteita sen kumoamiseksi ei ole esitetty; ihminen muistaa vain kaksi elämää kerrallaan.

LINTUTARHA Hajanaisen, useissa maanosissa yhtä aikaa soivan konserton sovittaminen yhteen saliin.

KANSALAINEN, kuka tahansa, ampumavälikohtauksen tai onnettomuuden uhri, jolla ei ole juurikaan yhteiskunnallista merkitystä, mutta jonka kuolema saa tilanteeseen vaaran ja vakavuuden tunnun ja lehdet kirjoittamaan myyviä otsikoita. Ajatellaan: se olisi voinut olla kuka tahansa.

HYVÄNTAHTOISET KASVAIMET, syöpäsoluista muodostuneet elämälle välttämättömät elimet ja paijattavat lemmikit.

ANA-DIGIKELLO esittää analogisen ja digitaalisen vastakkainasettelun leikkisässä huokeassa muodossa.

KUNINGASRAPU, Tyynessä meressä elävä, mutta Barentsinmereen kuviteltu jättikokoinen äyriäinen.

TÄYDELLINEN RIKOS, harvinainen armon alue, jossa runo elää vahingoittumatta aikansa loppuun.

VESIALLERGIA, elämänlähteen hylkimisreaktio. Puhkeamisvaiheessa jano voidaan vielä sammuttaa Kuolleenmeren vedellä. Kun tauti on lakipisteessään, fossiileja rakastelemalla.

PEDOFIILIN TUNNISTAMINEN Pedofiili syö ituja. Vasikkaa. Karitsaa. Kahmalo kaupalla siemeniä. Suukaupalla elämän pikkumunaa: mätiä. Pedofiili istuttaa ja korjaa heti sadon. Pedofiili kirjoittaa romaaninalkuja ja muokkaa niistä runoja, tulemisen tilassa olevia pikkuvärssyjä. Pedofiili viihtyy rakennustyömailla ja asuu keskeneräisessä talossa. Pedofiili ei malta pelata loppuun asti, eikä siksi näe koskaan emoalusta.

TIE syntyy, kun kuljetaan samasta kohtaa monta kertaa. Kulkemisen halun synnyttää matkimisen halu. Matkimisen halun synnyttää pelko ja elämän lyhyys. Kun tie oikaisee, elämä pitenee. Kun tiellä kulkee tuttuja, pelko karisee.

Valikoima teitä: Valtatie, kantatie, seututie, yhdystie, paikallistie, polanne, piennartie, talvitie, jäätie, maantielautta. Mutkaton tie, mäetön tie, risteyksetön tie. Lapsosen tie, miekan tie, tie naisen sydämeen.

HUKKAREISSU, keskeisistä elämäntapahtumista poikkeaminen, reissu joka ei tuo mitään lisää persoonista hallitsevimpaan, vaan saa aikaan lyhytaikaisen tunteen uudistumisesta.

SAIRAUKSIEN KERÄILY, kasvattaminen ja ylläpitäminen omassa kehossa. Kokoelmien vertailu. Voittajan kätteleminen robottikäden avulla, onnen toivottaminen syntetisaattorilla. Sairauden keräilijälle terve elin on haastava työmaa, joka vaatii oikeaa tietoa ja instrumentteja. Sairauksilla toimivien elinten joukossa se on toimimaton ja pakottava.

Yhdysvaltojen huippusairaalat houkuttelevat keräilijöitä ympäri maailmaa. Henkilökuntaa on ohjeistettu.

Syksyn klubi-iltojen lämmittelijärunoilijat ovat:
Ke 13.10. klo 19.00 DxxxaD, Juho Nieminen ja Jukka Viikilä
Ke 10.11. klo 19.00 Aura Nurmi, Joona Kivirinta ja Kati Neuvonen
Ke 8.12. klo 19.00 Juho 6, Teemu Manninen ja Tuukka Terho

JULKISIVUANSA On ihmisiä, jotka panostavat valtaosan budjetistaan fasadiin ja porttiin, sisätilojen rakentamisen jäädessä arpaonnen varaan. Jotkin nykynaisista pitävät kaikkea omaisuutta mukanaan. Design – vaatteet ja Hermèsin laukku harhauttavat uneksimaan vastaavia asumuksia, vastaavaa siunausta koko elämän mitalle. Siksi yksiöön pettyy.

Tiistaina 26.10.
Kulttuuriratikassa
Helsinki Poetry Connection:
POETRY JAM!
Klo 16:48–17:40
(Töölön halli - Töölön halli)
Esiintymässä: Antiolla, Aura Nurmi, Juho Nieminen, Jukka Viikilä, Matinpoika
+ Open Mic
Tilaisuuden juontaa Harri Hertell.
Kulttuuriratikka liikennöi 7A:n reitillä joka viikko tiistaista torstaihin klo 15–18. Ratikassa voi matkustaa tavalliseen tapaan lunastamalla matkalipun.

Kirjailijaliiton ohjelmaa Helsingin kirjamessuilla Takauma-lavalla:

Sunnuntai 31.10.2010 klo. 12.30
Tämän runon haluan lukea: Jukka Viikilä, Sinikka Vuola, Vilja-Tuulia Huotarinen, Saila Susiluoto. Ääneen luettu runo soi kuin kamarimusiikki. Meditaatiota, ajatuksia, näkyjä ja elämyksiä messuhälinän keskelle tuovat omia tekstejään lukevat runoilijat.

YÖN AIKANA SYNTYVÄT KARTANOT, lentokonehallien ja heinäpaalien suojassa rakentaminen. Vuosisadan sateen suojassa rakentaminen. Kulkutaudin tai hyökkäyssodan aikana rakentaminen. Joukkoilmestyksen aikana rakentaminen. Kartanon siirtäminen. Kylän siirtäminen kartanon lähelle.

PORTTI, sisäänpääsy aidatulle alueelle. Kaksin verroin aitaa kestävämpi. Löytyy kun kulkee aidan viertä riittävän pitkään. Valikoima portteja: Ruostunut portti. Taikasanalla avautuva portti. Naamioitumista edellyttävä portti. Pulmaportti. Aidaton portti. Identtiset asiat rajaavan aidan portti. Vastakkaiset asiat rajaavan aidan portti. Madonreikä. Päärlyportti riukuaidassa. Näkymättömän neuroosiaidan portti. Ruostunut kuvainnollinen portti. Portti-aita.

NEUROLOGINEN SÄÄPÄIVÄKIRJA, yksityisten säätilojen ylöskirjaaminen, useimmiten hoitavaa lääkäriä varten. Selitys huonovointisuudelle, virkeydelle tai kastumiselle.

VALELÄÄKÄRI, suurin osa terveyskeskusten potilaista uskottelee olevansa sairaita, heitä varten on valelääkäri. Kun valelääkärin kuolemantuomio sitten osoittautuu vääräksi, on potilas saanut jälleen uuden elämän.

Keikka Kirjamessuilla pe 29.10.2010:

17:00–17.30 VOIKO RUNOSTA OTTAA OPPIA? Kelpo elämänohjeita uusista teoksistaan lukevat ja aiheesta keskustelevat Risto Ahti ja Jukka Viikilä.

Koko ohjelma täällä.

”Kaikki johtuu luonteen näkymättömistä mutkista ja laskoksista, jotka on kirjoitettu koodikielellä molekyyleihin. On kovin surkea kohtalo päätyä ihmiseksi, joka ei kykene ansaitsemaan toimeentuloaan, vastustamaan viinan houkutusta eikä muistaman tänään sitä, mitä vielä eilen lujasti päätti. Mikään määrä yhteiskunnallista oikeudenmukaissuutta ei paranna eikä hävitä tuota surkimusten armeijaa.” Ian McEwan: Lauantai, suom. Juhani Lindholm.

"Äitiyspaidassa lapsettomuutta aiheuttavaa myrkkyä." IL 15.9.2010

”Missä hyvänsä muutoksessa on jotakin katalaa ja samalla sykähdyttävää, jotakin joka on sukua uskottomuudelle ja majanmuutolle. Tämä riittää selittämään Ranskan vallankumouksen.” Charles Baudelaire: Alaston sydämeni, suom. Eila Kostamo

MATKAMUISTO on kaupungin hengen tiivistetty ilmaus, esim. käteen mahtuva Eiffel-torni. Se on kevyt viedä kotiin, mutta saa painonsa sisustettaessa. Kotona se näyttää ympärillään todellisen Pariisin.

HAMMASHUOLTO Hammaslääkärissä käynnistä oli tänään suuri hyöty: tajusin etten kestäisi kidutusta jos vainojen ajat tulisivat. Kunnallisen hammaslääkärin tehtävä on hammashuollon lisäksi muistuttaa kivun voimasta. Yliopiston aloittavilta kiskotaan viisauden hampaat riippumatta siitä kuinka haittaavat ne ovat. Näytetään mitä on sivistyksen tuolla puolella. Ohjaillaan oppimisprosessia. Kerrataan miten kaunista ja rauhallista kaikki on juuri nyt.

TEKSTIN PUHALTAMINEN Lapsikin viihtyy hajalleen puhallettavien runojen parissa, mutta romaanin pienikin liikauttaminen edellyttää täysikasvuisen keuhkot.

Lukukeikka Kontulassa: Karkkipäivä!

ELÄMÄNREITIT Elämänreitti joka syntyy kiertämällä kaikki pelottava. Elämänreitti joka syntyy kiertämällä kaikki houkutteleva. Elämänreitti joka syntyy kohtaamalla kaikki pelottava. Elämänreitti joka syntyy kohtaamalla kaikki houkutteleva. Elämänreitti joka syntyy kiertämällä ja kohtaamalla satunnaisesti.

Hämeen Sanomat 18.7.2010:

TOISTON VOIMALLA UUTTA RUNOA

Jukka Viikilä: Runoja II. 137 s. Gummerus 2010.

Jukka Viikilä osoittaa johdonmukaisuutta teostensa nimeämisessä. Esikoisrunokokoelma Runoja ilmestyi vuonna 2008, ja tänä vuonna julkaistu toinen kokoelma kantaa nimeä Runoja II. Mikäs siinä, kun kokoelmilla tuntuu oleva sanottavaa toisilleen, jatkumoa tehdään.

Runoja II muodostuu neljästätoista osasta ja Sisällyksestä – joka kirjoitetaan isolla kirjaimella, onhan se oma tekstinsä. Ihminen ja luonto kohtaavat, mutta kohtaaminen ei ole aina kaunis tai miellyttävä. Autoista kirjoittaminen on jatkumo esikoisteoksen autorunoille. Myös Runoja-kokoelman Tennis-runo saa seuraajan: Tennis II.

Viikilä hyödyntää toistoa ja assosiaatioita runoudessaan. Esimerkiksi kokoelman ensimmäisen osion runo kierrättää samoja lauseita, lisää välillä jotain uutta, tuo taas aiemmin sanotun uuteen asiayhteyteen.

Sanat voivat olla samoja, niiden paikka uusi – ja niin ne luovat uusia merkityksiä. Eikö se ole vähän kuin elämä itse? Samat asiat toistuvat päivittäin, viikoittain, vuosittain, eivätkä ne kuitenkaan ole samoja. Emmekä me, niiden kokijat.

Arkinen ja absurdi kohtaavat

Runoja II leikittelee myös internetin kanssa. Sihteeriopisto.netin keskustelupalstalta poimitut kommentit uudelleenjärjestäytyvät runoiksi, ja Eläimen arvuuttelu ja Henkilön arvuuttelu muistuttavat verkosta löytyvän Arvuuttajan esittämiä kysymyksiä. Viikilän kysymykset vain laukkaavat absurdimpaan suuntaan.

Julkkikset ja julkkisjuorut ovat osa ruokakauppojen kassajonojen arkea. Otsikot hyppivät silmille, vaikkei lehtiä ostaisikaan. Yksi Runoja II:n osioista keskittyy julkisuuden henkilöihin. Arkinen ja absurdi yhdistyvät, kun runoissa kerrotaan toteavaan sävyyn Anna Abreun ja Janne Porkan elämän käänteistä. Huumori ja arjen vinksauttaminen ovat viehättävä osa kokoelmaa.

Laajuudestaan huolimatta (tai ehkä juuri siksi) Runoja II ei tahdo jäädä näppeihin. Kansien välissä on vaikka mitä, mutta silti kokonaisuudesta on vaikea saada otetta. Itse nautin kokoelmasta eniten pieninä makupaloina, satunnaisesti avattuina aukeamina.

Ja – pakko myöntää – on vaikea vastustaa Sisällystä, joka koostuu Morgan Kane –kirjojen nimistä.

PÄIVI HAANPÄÄ

Suomen Kuvalehti 30/2010:

Toisen kokoelmansa julkaisseen Jukka Viikilän runot ovat salaa hauskoja ja salaa viisaita, vähän niin kuin parhaat opettajat. Poeettinen tieto karttuu ja oman epämääräisen kokemuksen päälle lankeaa ymmärryksen ihmeellinen valo. Kun sen osaa, syvän runon saa aikaan vaikka luodin, kolikon tai postimerkin matkanteosta. Tai sen aiheena voi olla Janne Porkka, Peter Franzén tai Anna Abreu.

Jukka Viikilä: Runoja II. 137s. Gummerus.

"Italiassa jo ainakin 17 innokasta sienestäjää on kuollut tapaturmaisesti maan pohjoisosan vuorilla ja metsissä. Paikallinen Repubblica-lehti kertoi sunnuntaina, miten sienestäjät lähtevät sieniapajille usein pimeän tultua – salatakseen hyvät saalispaikat muilta poimijoilta." HS 29.8.2010

Yksi runoni seikkailee tässä hässäkässä.

Rikoksentekijä pyrkii käyttämään välineistöä, joka on niin tuttua ja yleistä ettei sitä voida yhdistää häneen. Hänen tarkoituksensa on saada kaikki vastuuseen teostaan tai muistuttaa kaikkien vastuullisuudesta. Hänen apunaan ja ideologeinaan toimivat suuret ketjut, kuten Ikea, Bilteama ja H&M.


Yksi ainoa ajatus ei juuri koskaan voi ottaa valtaansa yhtä ihmistä, mutta suuren joukon se pystyy. Mielenosoituksen seuraaja, joka juo kahvia ikkunoiden takana, seuraa yhden häviävän kantansa raskasta vyörymistä kohti päättäviä elimiä.

PIUHASOTKUN SELVITTÄMINEN Pitkänkin ponnistelun jälkeen sotku selviää aina yllättäen.

KAKSIN METSÄSTÄMINEN on paitsi laitteiden ja vaatetuksen vertailua, myös mahdollisuuksia tekoihin, joihin yksin ei kykenisi.

Turun Sanomien arvio.

WTC:n rauniosta löytyi muinaislaiva.

"Työmaalta löytyi keskiviikkona myös 45-kiloinen ankkuri, mutta vielä ei tiedetä, kuuluuko se laivaan." HS. 15.7.2010.

Samasta aiheesta.

Epätoivoiset narkomaanit ruiskuttavat itseensä toisten narkomaanien verta.

"Haastattelututkimusten perusteella veren jakaminen heroinistien kesken on eräänlainen ystävyydenosoitus. Jos joku on onnistunut säästämään riittävästi rahaa saadakseen heroiiniannoksen, hän jakaa omaa vertaan säästääkseen ystävänsä vieroitusoireilta tai auttaakseen hänetkin pilveen." HS 14.7.2010

YDINJÄTEKYSYMYS ”Tänään kun olin kävelyllä Olkiluodossa, näin kuinka kissa kaivoi pienen kuopan multaan ydinjätehaudan päälle, ulosti siihen pökäleen ja peitti sen siististi näkyvistä. Kun kissa katosi, mikään ei enää viitannut siihen, että paikalla oli hetki sitten ollut melkoinen hajuhaitta ja terveysriski. Pian tulikin lapsiperhe ja levitti siihen vilttinsä.” Mauri Pekkarinen

MYSTIKKO "Mystikko on maanpäällisistä ihmisistä alinna. Kun kuulet hylätyn koiran haukkuvan, on ehkä kyse mystikosta. Muuta en tiedä sanoa". Gunnar Ekelöf 17.12.1966

”Kirjolohen päässä ja niskan seudulla on sadoittain ihan samanlaisia polymodaalisia kipureseptoreita kuin meillä ihmisilläkin. Ennen saattoi kätevän raamatullisesti ajatella, että meidän iloksemme ympärillämme niin maalla kuin merelläkin on monenlaisia syötäviä automaatteja. Nyt on sitten paljastunut, että kalatkin tuntevat kipua. Tähän on tultu, kun myötätunnon piiriä on nyky-yhteiskunnassa kaiken aikaa laajennettu.”

– Ian McEwan: Lauantai, suom. Juhani Lindholm

KIRISTÄJÄSTÄ SELVIÄMINEN 1. Suostua maksamaan kiristäjälle ja maksaa elämänsä loppuun asti. 2. Antautua poliisille. 3. Tappaa kiristäjä. 4. Tappaa itsensä. 5. Päättää todellisuus omaksi yksityiseksi harhakseen.

KALASTAMINEN KIRKKAASSA VEDESSÄ on jonkin nimenomaisen kalan kalastamista. Nukkuvan jalokalan edessä käytetään perhoa. Summittaisella samean veden virvelöinnillä voi tarttua ennätysahven tai vieraileva laji, useimmiten kuitenkin ruokahauki. Jotkut kalat, kuten lahnat, tarttuvat vain summittaisiin koukkuihin, osaa, kuten shakkimestareita, horjuttaa kuolleisiin avovesiin heitetyt holtittomat kuvajaiset.

LOTOSSA VOITTAMINEN, oikean lottorivin arpominen etukäteen on mahdollista, mikäli pystyy mallintamaan täsmälleen samat fysikaaliset olosuhteet kodin lottostudioon kuin mitä tv-studiossa tulee arvontahetkenä olemaan. Lottotytön mitat. Lottotytön kevyt ruokavalio. Lottotytön kehittynyt vaatemaku. Lottotytön raikastettu hengitys. Lottotytön vielä selittämätön puoleensavetävyys. Lottotytön hienonhieno rapistuminen.

”Menetettyäni uskon rakkauteen ja siveyteen keksin, että vielä oli jäljellä irstailu, joka hyvinkin pystyy korvaamaan rakkauden, vaientamaan naurut, palauttamaan hiljaisuuden ja ennen kaikkea suomaan kuolemattomuuden. Katsokaahan, kun ihminen on eräällä selvännäköisellä humalan asteella ja makaa yön myöhäisinä tunteina kahden ilotytön välissä tyhjänä kaikista haluista, silloin ei toivo enää ole kidutusta, hänen henkensä hallitsee kaikkia aikoja ja elämäntuska on ikuisiksi ajoiksi ohi.”

– Albert Camus: Putoaminen (1956) Suom. Maijaliisa Auterinen

KALEVA 7.6.2010

RUNOJA KERTOMUSTEN KATVEESTA

RUNOKOKOELMA

Jukka Viikilä: Runoja II.

Gummerus 2010.

Jukka Viikilä toinen runokokoelma Runoja II on nimeä ja kantta myöten suoraa jatkoa esikoiselle. Se on paljon runsaampi, nykyrunokokoelmaksi suorastaan paksu. Neljääntoista osastoon sisältyy sekava joukko erikoisia runoja, joita ensilukemalta yhdistää toisiinsa vain kuivan toteava tyyli ja armollinen huumori elämän käsittämättömyyden äärellä.

Nykyrunoutta on karkeasti yleistäen moitittu liiasta itseensä kietoutumisesta, vain marginaaliselle älymystönosalle avautuvista kielipeleistä. Oli syytöksistä mitä tahnasa mieltä, on mahdotonta nähdä niiden toteutuva Viikilän kohdalla.

Niin säännönmukaista ja selkeää on hänen kielenkäyttönsä, ettei mitään mierkitysrakenteita horjuttavia häiriöitä synny. Monitulkintaisuus on läsnä toisella tasolla. Se nousee esiin lauseiden väleistä, maailmasta itsestään, jota kieli valaisee. Sanat ovat välineitä, joilla runous kaivetaan esiin.

Runot ruotivat ihmisen erhetyväisyyttä arjen ja ikuisuuden mittakaavoissa, ajatuksia, joita emme tienneet ajattelevamme, ja muuta selkeästi rajattujen maailmankuvien ulkopuolelle jäävää elämää.

Sävy on aforistinen.

Pitkätkin runot koostuvat painavista päälauseista, joiden rinnastumisessa on sinfoninen tuntu: ” Taskussa on taitettu vihkonen. Se oikeutaa taivaspaikkaan, jos uskoo mitä siihen on kirjoitettu. // Lompakossa on 15x10 cm paperipala. Se oikeutaa sataan hehtariin maata. Kun lappusen vie liki silmiään, ei näe reunojen yli.”

Ajatus on, että lukija törmää käsitykstensä rajoihin, kuin näkymättömiin seiniin. Viikilä venyttää nopeat oivalluksensa runon mittaisiksi käyttäen tarkkoja, vivahteikkaita rinnastuksia. Niistä syntyy runojen omalaatuinen ajattomuus.

Runot, joissa Jeesus, Pietari, Peter Franzen ja Anna Abreu seikkailevat, ovat lähempänä Juha Seppälän Suomen historian absurdeja elämäkertoja tai Petri Tammisen tiivistettyä kerrontaa kuin nykyrunon valtavirtaa.

Oikeastaan Viikilän runot liippaavat järkiään läheltä proosaa. Tarinat ovat niin tuttuja, että niiden kertominen voidaan sivuuttaa ja keskittyä merkityksellisiin yksityiskohtiin tai arkea järkyttävään ironiseen sattumaan: ”Jokainen on kuullut kiiltävästä salkusta lentoterminaalin lattialla, siiehn ei saa koskea. Mutta kun on paikalla, matkalle lähdössä, sitä ei koskaan huomaa.”

Laajassa kokoelmassa on toki kohtia, joissa kirjoittaja on päästänyt itsensä liian helpolla. Napakoiden yleistyksien tavoittelu saattaa johtaa viisasteluun: ”Miksi onkimies istuu yksin? / Koska se, joka valehtelee kalille, valehtelee muillekin.” Myös pitkät listarunot, Eläimen arvuuttelu ja Ihmisen arvuuttelu ovat kovin heppoisia. Ne ovat toki viihdyttäviä, mutta itsetarkoituksellisen virtuoosimaisella tavalla.

Runoja II kattaa parikin inspiroitunutta luomistyötaä. Se on laaja katsaus tekijänsä runomaailmaan. Ohjelmallista on ohjelmattomuus, kaikenlaisten ideoiden toteuttaminen löyhän otsikon puitteissa.

Se on voimannäyte, vuolaasti kehuttua edeltäjäänsäkin onnistuneempi. Tosin kukaan ei tainnut kaivata lisätodisteita. Onko Viikilän pöytä nyt puhdas seuraavaa, mahdollisesti hallitummin purkautuvaa teosta varten?

Pauli Tapio

Taiteiden yön Runotusina
Rikhardinkadun kirjastossa, Rikhardinkatu 3, (3. krs kirjallinen salonki), 00130 Helsinki
perjantaina 27.8.2010 klo 18.30-21.30

Runojaan lukemassa klo 18.30 Anja Erämaja, klo 18.45 Henrika Ringbom, klo 19.00 Sirkka Turkka, klo 19.15 Sanna Karlström, klo 19.30 Kari Aronpuro, klo 19.45 Rakel Liehu, klo 20.00 Jukka Viikilä, klo 20.15 Claes Andersson, klo 20.30 Ilpo Tiihonen, klo 20.45 Jyrki Kiiskinen, klo 21.00 Sinikka Vuola, klo 21.15 Eira Stenberg
Illan juontaa kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki.

Runotusina-tilaisuus kuuluu Runokuuhun, joka on osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa www.runokuu.fi
VAPAA PÄÄSY. Tervetuloa!
Järjestäjät: Lukukeskus ja Rikhardinkadun kirjasto
Tiedustelut: Lukukeskus puh. (09) 7746 110

"Runeberg aloitti runoilijanuransa laajalla kokoelmalla Runoja, jota seurasi Runoja II ja Runoja III. Nämä kokoelmat sisältävät taitavaa Suomen luonnon kuvausta ja paikoitellen kansanrunouden vaikutus on niissä ilmeinen."

Kommentoimassa Ryhmäteatterin Cyrano de Bergerac -esitystä.

Yle Radio 1 Kultakuume. (Alkaa kohdasta 0.28.24. Kuunneltavissa 2 pv)

EPÄPUHTAUS Vaivalla hankittuja toisilleen kaukaisia ominaisuuksia, piirteitä ja kykyjä joiden jäännöksettömään hyväksymiseen kenenkään toisen maku ei ole riittävä.

”Kun minulla on aikaa kirjoittaa, nukahtelen, ja saatan päiväunissa kuvitella itseni lapseksi jonka tulevaisuus aukeaa rajattomana. Kun sitten herään, rajat ovat. Mutta sanoissa on kummallista kyllä lohdutus, ja minä kirjoitan.” Jörn Donner, Olotiloja (1993) suom. Ilona Anhava.

JÖRN DONNER on läpipuuduttavista hahmoista kiinnostavin. Hän ei ole kirjoittanut, sanonut tai ohjannut mitään, ainuttakaan kelaa, jonka voisi muistaa tai merkitä vihkoon. Silti hänestä puhuu lähes päivittäin. Kaikki johtuu hänen ulkonäöstään. Jörn Donner lienee maailman pisimmälle pelkästään ulkoisin avuin päässyt henkilö. Marlon Brando, joka on hänen amerikkalainen vastineensa, joutuu tyytymään toiseen sijaan, koska hän osasi aika ajoin myös näytellä.
Silti Donnerin ulkoisella olemuksella on suomalaiselle kulttuurille enemmän rikastuttavaa merkitystä kuin tusinalla häntä jonkin verran kiinnostavampia palkintokirjailijoita. Ei ole mitään mieltä olla muutamaa pykälää kiinnostavampi. Vain suuret, harjoittelun kautta saavuttamattomat siirrot huomioidaan, kun rakkautta jaetaan.

ULKOINEN KAUNEUS on vakuutus siitä, että ihminen puhuu vilpittömästi, ei kompensoidakseen ulkonäköään. Että hänen sanansa ovat juurtuneet maailmaan, eivätkä unelmaan siitä. Sanotaan, että ulkoisesti kauniin yksinkertaisinkin ajatus on monin veroin arvokkaampi kuin kammiossa viisastuneen akrobaattisin ajatusrakennelma. Voidaan olettaa että sillä on käyttöä ja sitä on koeteltu luonnollisissa olosuhteissa.

Sven Laakso jatkaa puimistaan. Käsitellyksi tulee myös Teemu Mannisen uutuus.

Parnasson kritiikki.

Sven Laakson imartelevat mietteet Käymälässä.

Alan kirjoittaa kuukausittain uutisrunoja Sunnuntaisuomalaiseen. Ensimmäinen luettavissa 11.7.

"Vapaaottelija repi ystävänsä sydämen irti."IL 5.6.2010

Lukukeikka Tampereella.

Hesarin kritiikki.

Päivän mietelause YLE Radio 1
Tiistai 8.6. - torstai 10.6.2010 klo 11.55 - 12.00

Jukka Viikilän runoja kokoelmasta "Runoja II" vuodelta 2010.

Yllättäviä sijainteja kirjastoissa: Tikkurilassa lastenosastolla, Kirjasto kympissä Bestseller-hyllyssä.

TOISTO Runoilija ei ole runoilija ellei pyri kaikesta toistosta eroon.
Rakastaja ei ole rakastaja ellei pyri kaikesta toistosta eroon.
Muusikko ei ole muusikko ellei pyri kaikesta toistosta eroon.
Vakoilija ei ole vakoilija ellei pyri kaikesta toistosta eroon.
Maalintekijä ei ole maalintekijä ellei pyri kaikesta toistosta eroon.
Lihakset kasvavat toistolla. Kalat nostetaan aina samasta paikasta.
Varioiva Kia palautetaan autokauppaan.

KONTTORITOIMINTA Todellisuudesta on löydettävissä lukuisia toimivia pelejä, joita voidaan pyörittää ilman minkäänlaista vaikutusta tärkeisiin asioihin.
Joku sanoo, ettei ole nähnyt Aleksanterinkadulla koskaan salkkumiestä. Toinen sanoo, ettei ole koskaan, edes erehdyksissä törmännyt ”kaikkialla liikkuvaan” rahaan.

LEIKKAUSPÖYDÄLLE JÄÄVÄ AINES Sankari tekee merkityksettömän käynnin huoltoasemalla. Hän tankaa bensiiniä ja palaa valtatielle. Mikään ei räjähdä, ketään ei ammuta. Ainoastaan epäoleellinen kissa juoksee tien yli. Ylimääräinen kuormuri hidastaa penkalle. Kananluuta yskivä koira hidastelee sisällöttömästi kopistaan. Kaksi naista vaihtaa tarpeettomia merkitseviä katseita. Voimaton ja vaikutukseton rakkausjuonne välähtää. Kannibaali tärisee kylmässä. Ja kaikkialla ahkeroi ennenaikainen poliisi. Ryöstöä on tuskin suunniteltu, kun hän jo valaisee taskulampullaan.

KESKILUOKKA Rolls Royce on omalla paikallaan, tyhjän tontin vieressä. Autot sen lähellä ruostuvat ja hinataan pois. Rakennuksia puretaan. Mutta Rolls Royce on omalla paikallaan, tyhjän tontin vieressä. Kerjäläiset pesevät säännöllisesti sen ikkunat. Kerjäläiset tietävät miten kerjäläisten on, ne eivät häviä. Ne jaksavat odottaa.

LOISTOHOTELLIHANKE Tyhjällä tontilla miehet kiikaroivat korkeuksiin. Loistohotelli olisi korkein lajissaan, se ei saisi valmistua ennen uuden, vauraan sukupolven syntymää. Joitakin sotia käväisee kaupungissa. Joitakin luonnonmullistuksia. Myöhemmin miehet tulevat lapioineen ja kaivavat kattoterassin hiekasta. Loistohotelli olisi arvokkain lajissaan.

IHMISEN FYYSINEN TOIMINTA-ALUE pienenee sitä mukaa kuin hänen henkinen toiminta-alueensa kasvaa. Tätä lakia vastaan taistellaan kapakan edustoilla nyrkein.
Joskus kuvittelin, että lukukammioiden sivistys olisi käyttökelpoista materiaalia ulkomaailmassa. Näin ei ole, sillä tuodessaan ajattelukykyä kammio vie puhekyvyn. Sanotaankin että puhekyky ei ole sujuvaa ajattelua, vaan samanpaikkaisuutta keskustelutoverin kanssa.

Lukukeikka Narinkkatorilla Kirjan ja ruusun päivänä.

NÄKYLEIPÄ Harva leipänen, joka pitää nälän ja tuo näyt.

Runoja kakkonen tänään Maikkarin aamu-tv:ssä.

ILMESTYMINEN Kun pyöräretkellä pysähtyy lammasaitauksen luona ja näkee lauman kaukana, vastakkaisella puolella aitausta, ei tarvitse kuin vilkaista muualle, niin lampaat katsovat aidan välistä kuin olisivat seisseet siinä koko ajan.
Lampailla on erityinen siirtymisen kyky, kyky siirtyä ilman taipaletta. Ilmestyminen.
Samoin tekee lapsi, jolla ei ole leikkikaveria: hän ilmestyy äitinsä luokse.

PASTAPERSE, valkoisilla jauhoilla aikaansaatu taikinamainen normaalia kookkaampi takamus, joka on tyypillinen 22 – 33–vuotiaille kaupunkilaistytöille. Ahdetaan vaivalla liian pieniin farkkuihin ja on jatkuvana puheenaiheena samankaltaisten keskuudessa. P:tä ei verhoilla hamein ja lantiohuivein. Sen houkuttelevuutta pidetään suuremmassa arvossa kuin häpeällisyyttä. Kuitenkin siitä yritetään päästä millä hinnalla hyvänsä. Se on tuhlailevuuden vellova symboli, joka seuraa perässä minne menetkin. Se kertoo kaikkien varantojen samanaikaisesta kerskakulutuksesta, valmiudesta rakkauteen ja ostoksiin minä hetkenä hyvänsä.
Se varastoi energiaa pahan päivän varalle, joka on tänään. Se vetää istumaan silloin kun tulisi juosten kohottaa valmiuksiaan kestää tulevaa kidutusta. Se lämmittää ja pehmustaa kallioilla ja velkavankeudessa. Se ruokkii viikkoja selviytymisolosuhteissa. Sen olemukseen ei kuulu nopealiikkeisyys, assosioivuus tai rokokoon kepeä hyppelehtiväisyys; se on barokin pronssiin valettu ja kissankullalla kuorrutettu monumentti, tai kymmenen lihalajin hanukka-ateria, josta riittää vielä koirille ja hylkiöille, sairaille ja kerettiläisille.

LENTOKONEET JA LEIKKURIT, koneet jotka edellyttävät toimiakseen pelkoa.

PAITSIOVIHELLYKSEN JÄLKEEN TEHDYT MAALIT Joidenkin asiantuntijoiden mukaan yksi merkittävimmistä tilastoista jalkapallossa. Kuvitelmien peli, mittavan rakennushankkeen jälkeen rakennus ei sortuisikaan. Näistä rakennuksista muodostuva onnellinen kaupunki.
Toiset maalivahdit torjuvat aina paitsiovihellyksen jälkeen tehdyt laukaukset, mutta ilman paitsiota vain satunnaiset.
On pelaajia, kuten AC Milanin Filippo Inzaghi, jotka eivät tee koskaan maaleja muutoin kuin paitsiosta. Se on heille kunnia-asia. Tuomarit, kuten kaikki elämää hallinnoivat tahot, jättävät aina joskus viheltämättä. Myymälässäkin, vaikka se olisi kuinka valvottu, on aina esillä varastettavissa olevia tavaroita.

IRTOSENTTI Kun sokea hosuu nurin kerjäläisen kupin, on maassa hetkellisesti irtosenttejä.

PARRANKASVU Miehen kasvojen uusiutuva tarve naamioitua. Silmien ylivalta.

PUUJALAN KÄYTTÖ Kun kerjäläinen nukahti lähelle nuotiota ja poltti puujalkansa, kadotti hän samalla elinkeinonsa. Puujalkaa säälii koska se ei ole luuta, lihasta ja ihoa, vain puuta. Se on kuin pesäpallomaila, josta jokainen on nauttinut kädessään. Sillä hakataan jalka säpäleiksi. Se pitää pitopöydän pystyssä. Se on sääri, jonka voi muotoilla filmitähden malliin, mutta josta saat tikun sormeesi. Kun veteraaneilta loppuvat rahat, loimottaa puujalkanuotio korkealla pakkastaivaalla.

MATTI TIISALA sai vain pienen tontin Suomen kirjallisuudelta, mutta rakensi sille pilvenpiirtäjän, läpinäkyvän, niin kuin suurissa kaupungeissa on tapana.

PASKARYTMI Joskus paskarytmi muuttuu niin, että on aloitettava päivä pytyltä. Vessassa ei ole kynää jolla kirjoittaa mieleen tulevat ylös. Koneen ääressä on niistä kadonnut maku.

ELEGINEN ENSYKLOPEDIA, kartoitetaan sivistyksen aukot, täytetään aukot voivottelulla.

VAIKEASTINAIMINEN, yhdynnän tai siihen pääsyn vaikeuttaminen silloin kun seksiä on helposti saatavissa. Autossa, epämukavilla alustoilla, esteellisissä pukimissa. Vrt. Naimisen helpottaminen, yhdynnän tai siihen pääsyn helpottaminen muuttumalla kokonaan toiseksi ihmiseksi.

"Kaksoisveli tunnisti Puolan presidentin ruumiin." HS 11.4.2010

Risto Oikarinen kirjoittaa Runoja kakkosesta.

Arvonta saa kansalaiset kommentoimaan runokirjaa.

"Kaksi naista yritti salakuljettaa kuolleen sukulaismiehensä ruumiin Liverpoolista Berliiniin lentokoneen matkustamossa. Edellisenä päivänä kuollut 91-vuotias mies oli istutettu pyörätuoliin ja päässään hänellä oli aurinkolasit." IS 6.4.2010

Runoja II on ilmestynyt.

Mahmoud Ahmedin seurassa.

Toinen kappale:

Elvin.

"Näillä main tunteet menettävät vähitellen kirkkautensa ja terävyytensä ja niihin tulee jotakin ruumiillista. Jotakin karkeaa ja karkeakarvaista raivoon, jotakin härskiä ja keuhkomaista suruun, jotakin myrkyllistä ja irtohampaista vihaan...."
– Martin Amis: Tiedoksi (1995) suom. Seppo Loponen.

UMMETUS, tarpeettoman säästämis- ja keräilyvietti.

EPÄVARMUUTEEN TÄHTÄÄVISTÄ VÄLINEISTÄ ovat korttipakka, kristallipallo ja kahvinporot varmimmat.

STUNT-TYÖ, viimeiseen asti harjoiteltua kömpelyyttä ja taidottomuutta. Kyky epäonnistua ilman erehdyksen haittoja. Erehdyksen hyötyjen rajoittaminen ainoastaan rahaan.

LIHASTA SOMMITELLUT AAKKOSET, ajalliset kirjaimet.

NÄLKÄ, saavutettu tieto siitä, että ollaan oikealla, kuoleman tiellä. Elämän tie alkaa ensimmäisestä suupalasta.

"Hyvityskertoimet sortavat yksijalkaisia naisia" HS 20.3.2010

LAPSENVISKOMINEN Väite, että varhaislapsuus olisi painovoimattoman mielikuvituksen aikaa. Saavutetaan ankaralla harjoittelulla. Vaatii luopumisen mielikuvituksesta ja inspiraatiosta. Tuottaa sirkuskatsojalle aavistuksen mielikuvituksesta ja inspiraatiosta

"Jos Kanada ei voita kultaa miesten jääkiekossa Vancouverissa, koko kisat ovat epäonnistuneet. Sää on ollut liian lämmintä Vancouverissa. Liian märkää, liian vähän lunta. Bussit eivät kulje. Olympiatulen hydrauliikka petti. Bryan Adams lauloi playbackkina. Avajaisissa ei puhuttu tarpeeksi ranskankieltä. Avajaisissa puhuttiin liikaa ranskaa. Jääkone pilasi ovaalin jään. Humalaiset kodittomat ihmiset ajoivat Gretzkyä takaa."

Jouni Nieminen

"Mies murtautui vankilaan lempimään tyttöystäväänsä.
Lemmenkipeää poikaystävää uhkaa nyt itseään vankilatuomio."


Iltalehti 21.2.2010

Pelkistetty telkkä. Rehevöitetyssä lammessa. Tyylitellyssä maalauksessa. Kalusteettomassa huoneessa. Evakuoidussa kaupungissa. Komeron viileässä ahtaudessa. Poisajatellussa velvollisuudessa. Keskitetyn aforismin editoidussa ylijäämässä.

Kuolan niemimaalta on löydetty jättimäiset hampaat. Niin kuin ruumis olisi kadonnut, happo syövyttänyt sen, säteily tehnyt olemattomaksi, niin kuin me emme olisi maailmankoiran ruumis. Niin kuin me emme olisi loputtomasti painottaneet hampaiden näkymättömyyttä.

Kirkonkello maailmankoiran kaulassa ei ole lyönyt enää tasatunnein. Kiertääkö se yhä maailmaa vai onko se loittoneva soitto kylmyydessä, sydämen takamailla. Onko koirasta tullut herra, vai onko herran kutsu kuurouttanut korvamme.

Kuolan niemimaalta on löydetty jättimäiset hampaat. Niin kuin ruumis olisi kadonnut, happo syövyttänyt sen. Ehkä se onkin vastannut herransa kutsuun, ehkä kello soittaa enää mätänemisen viimeiset tuhat heikkoa säveltä.

Kun haluaa muuttaa pianonsa, sen tekee nykyään yksi ainoa kantaja. Seitsemän korkeaa oktaavia. Kaikki äänettömyydet. Koko tonaalinen menneisyys, joka ei kolhaisusta enää herää henkiin, ei tippumalla kuusisataa kiihtyvää vuotta. Yksi kantaja ja edistykselliset valjaat.

Karatepoika, joka löi ihmisen halvaantuneeksi,
uneksii edelleen nopeista voitoista.

– Tomas Tranströmer, suom. Caj Westerberg

Viha on aineeton, kuin leikki jonka voi halutessaan lopettaa, mutta sekin yllättää ruumiilla.

109 YLÖSKIRJATTUA HAVAINTOA RAKKAUSASIASSA


(1.) Tyttö näkee baarissa pelästyneen näköisen pojan. (2.) Poika ei tee häneen kummempaa vaikutusta, koska baarissa on paljon miehiä. (3.) Tyttö juttelee baaritiskillä rotevan pukumiehen kanssa, mutta pukumies haluaa palata nauravaan seuraansa. (4.) Tyttö istuu pytyllä ja lähettää tekstiviestin entiselle poikaystävälleen. (5.) Neljännenkään siiderin jälkeen poikaystävä ei ole vastannut. (6.) Tyttö käy korjaamassa meikkiään. (7.) Tyttö polttaa ulkona tupakan. (8.) Kun on valomerkin aika, baarin kaikki miehet ovat lähteneet. (9.) Paitsi poika. (10.) Tyttö katselee poikaa. (11.) Pojalla on valkoinen, pilkullinen kauluspaita ja puuhelmistä pujoteltu kaulakoru. (12.) Poika kuuntelee mp3-sointinta ja välttää katsomasta. (13.) Pojalla on punaiset posket. (14.) Hän näyttää nyt söpöltä. (15.) Tyttö menee pojan pöytään. (16.) Horjahtaa hieman matkalla. (17.) Poika ottaa kuulokkeet korviltaan.

♥

(18.) Tyttö ja poika ovat taksissa. (19.) Tytön reisi painaa pojan reittä, eikä pojalla ole tilaa väistyä. (20.) Tyttö puhuu koko matkan taksikuskille. (21.) Helsingin yökerhoista. (22.) Taksijonoista. (23.) Tyttö kehuu taksikuskia komeaksi. (24.) Kysyy milloin hän lopettaa ajonsa. (25.) Kuski sanoo ajavansa läpi yön.

♥

(26.) Tyttö tarjoaa pojalle jääkaapista siiderin. (27.) Kun poika juo siideriä, tyttö käy tupakalla parvekkeella. (28.) Hän lähettää taas tekstiviestin entiselle poikaystävälleen. (29.) Hän vetää parvekkeen oven kiinni ja soittaa. (30.) Puhelimeen vastataan, kuuluu baarin hälinää ja huutoa. (31.) Tyttö kysyy missä he ovat. (32.) Kun entinen poikaystävä ymmärtää kenen kanssa on puhumassa, hän lopettaa puhelun. (33.) Tyttö sammuttaa savukkeen ja riuhtaisee oven auki.

(34.) Poika katselee seinäryijyä, eikä keksi mitä se esittää. (35.) Tyttö katsoo seinäryijyä, (36.) sitten poikaa. (37.) Tyttö puristaa pojan reittä. (38.) Poika pitää jalkaansa paikallaan. (39.) Tyttö vie kätensä pojan (40.) sepalukselle ja kuiskaa pojan korvaan. (41.) Poika kysyy siideriä. (42.) Tyttö työntää pojan selälleen ja nostaa hänen paitaansa. (43.) Sitten hän avaa vyön ja vetää pojan housut sääriin. (44.) Boksereiden sisällä näkyy käyrä pullotus. (45.) Tyttö puraisee poikaa housun läpi niin että poikaa sattuu. (46.) Tyttö venyttää kuminauhaa ja suoristaa varmalla liikkeellä elimen käteensä. (47.) Se on kiiltävä ja punainen. (48.) Tyttö supistaa huulensa peniksen kärjelle ja pusuttelee. (49.) Kuuluu huohotusta, kuin farkkua raapisi. (50.) Sitten tyttö painaa päänsä ja (51.) antaa elimen liukua suuhunsa. (52.) Tytön huulet ovat peniksen karvaisessa juuressa ja peniksen kärki kääntyy hänen kurkussaan. (53.) Tyttö nytkyttää päätään parin sentin liikkein ja tuntee siemennesteen jaksottaisen tulon. (54.) Sitten hän nostaa päänsä ja hymyilee pojalle. (55.) Poika katsoo ryijyä. (56.) Tyttö katsoo ryijyä ja sitten poikaa. (57.) Tyttö ottaa poikaa kasvoista ja vie suun suulle. (58.) Poika tuntee sperman kasautuvan kielelleen. (59.) Poika hyppii vessaan. (60.) Tyttö ottaa puhelimen käteensä ja soittaa entisen poikaystävänsä numeroon. (61.) Soi yksitoista kertaa. (62.) Poika tulee huoneen kynnykselle. (63.) Tyttö juoksee pojan luo, ottaa tätä harteista ja ohjaa sängylle. (64.) Hän asettelee pojan nelinkontin. (65.) Hän pyörittelee etusormeaan anuksella. (66.) Pojan elin kasvaa. (67.) Tyttö ottaa siitä kiinni ja liikuttelee esinahkaa rauhallisesti ja ilmavasti. (68.) Sitten hän työntää etusormensa pojan (69.) peräaukkoon. (70.) Varoo satuttamasta rakennekynnellä. (71.) Pojan äänessä on karjahtelua. (72.) Tyttö kuulostelee ja lopettaa tyydyttämisen viimeisellä hetkellä. (73.) Sitten hän nousee ja riisuu kaikki vaatteensa. (74.) Poika vilkuilee tytön vartaloa. (75.) On ryijykin. (76.)Tyttö on täyteläinen. (77.) Ruskettunut. (78.) Rinnat ovat pienet, mutta takamus iso ja pyöreä. (79.) Häpykarvoja ei ole. (80.) Poika on vaihtanut asentoa ja makaa nyt selällään. (81.) Hänen kasvonsa ovat tulipunaiset ja silmänsä kuin itkeneen. (82.) Tyttö vetää etusormensa hitaasti pyllyvakonsa poikki ja laittaa sen sitten suuhunsa. (83.) Poika katsoo. (84.) Tyttö vie etusormensa liioitellussa kaaressa alapäähänsä ja sisään. (85.) Pojan käsi on siittimellä ja alkaa vedellä. (86.) Tyttö levittää häpyään. (87.) Näkyy tummanpunainen, kirjava liha. (88.) Toisella kädellä hän käy rintojaan. (89.) Sitten hän hyppää sängylle. (90.) Pojan ilme on säikähtänyt. (91.) Tyttö aloittaa hitaan laskeutumisen pojan kasvoille. (92.) Nyt hän istuu kaikella painollaan pojan suulla. (93.) Poika työntää kokeilevasti kieltään. (94.) Kun tyttö käy napakasti poikaan, antaa poika mennä. (95.) Hän kovettaa kielensä ja työntelee sitä tietämättä täysin mihin. (96.) Tyttö ei pidä erityisempää ääntä vaan keskittyy työhönsä. (97.) Kun poika laukeaa, tyttö puristaa elintä ja saa spermantulon estymään. (98.) Sitten hän kääntyy ja suutelee poikaa, suljetuin silmin. (99.) Poika aikoo sanoa. (100.) Tyttö sanoo pahoitellen, ettei se ole mahdollista.

♥

(101.) Aamulla kun tyttö herää, poika on lähtenyt. (102.) Puhelimessa ei ole viestejä. (103.) Tyttö istuu alasti keittiön pöydän ääressä ja polttaa savuketta. (104.) Liesituuletin on päällä. (105.) Televisiosta kuuluu voimistelulaitteen mainos. (106.) Siideripullo on tiskialtaassa. (107.) Tyttö ottaa viereiseltä tuolilta Traumatologian tenttikirjan ja päättää lukea alleviivatut kohdat. (108.) Pioneer-10-luotain matkaa kohti Härän tähdistöä.

(109.) Havaitsija työstää raportin.

Todellinen rentoutuminen edellyttää automaatiota. Hiekkarannalta näkyy meren aurinkoinen aava, mutta mereltä kaupungin alati työskentelevät koneet. Eikä, kun makaa oikeassa kohdassa, pauhuja erota toisistaan. Virvoitusjuomassa paratiisillisen appelsiinin signifioija.

Jonakin päivänä hän pitää liikkumatta laskua auki ja antaa sen valaista kasvonsa. Jonakin päivänä laskun ja sydämen välissä ei ole enää mitään. Pientä pölyhiukkasta. Tunnelin päässä maksamatonta valoa.

Lappeenrantaan havitellaan pyramidia.

”Kiviteollisuus on merkittävä teollisuudenala Ylämaalla. Kunnassa on puhuttu pyramidin rakentamisesta 1990-luvun alkupuolelta asti.”

”Arposen mielestä maailman pohjoisin pyramidi olisi varma vetonaula.” HS 19.1.2010

LYNYRD SKYNYRD HAJOAA

Jos selviää lento-onnettomuudesta, ei tule yleensä heti sen jälkeen ammutuksi. Roihuavasta lentokoneesta juoksevat pitkätukat voivat silti saada ampumaan ilman hahmotettavaa syytä. Liipaisin on herkkä, siksi ovat tavat ja toisto. Viljaa tai karjaa ei kasvateta päivittäisellä tuoreella aforismilla tai laulunpätkällä. Protestilaulajana et tunnelmoi itseäsi vankilasta. Melodian tarkoitus on harhauttaa huomaamasta päinvastaiset, kategorisesti käänteiset rutiinit. Neronleimaus, taivaallinen paljastumisen hetki, se jonka tähden runoilija kirjoittaa ja johon hän tuskin koskaan on uskonut, on palava lentokone taivaalta, liekehtivä rockyhtye. Kuka tahansa runoilija yrittäisi ikuistaa sen.

Tiedät missä olen. Olen kiskoilla. Samoilla, joiden varteen jäit. Kiskot päättyvät joko mereen tai vuoreen. On maksettava laiva tai uitava, on kiivettävä vuori, pitkä ylellisyys. Ranskanperunoita, kun ne eivät ole viimeisen päälle tehdyt, syö kauan. Samaan tapaan: lyhyen kirjan on oltava huono. Ja ovathan ne. Niitä minulla on: vain mahdottomia aiheita, joista ei käynnisty tekstiä, minkäänlaista iltaohjelmaa, juonittelemattomien, epästrategisten ihmisten vapaapäiviä, lastenvaunuissa täyteen puhallettu sian rakko. Puhelen näin. Samoja suttuisia odottelun lauseita, joita itsemurhaaja kuulee painettuaan korvan kiskoon. Kiskossa on korva, se on kiireen kuva. Juon paljon. Vasta neljännen tuopin jälkeen käytän vessaa. Puolentoista kilometrin kuset.

Jännitys syntyy siitä, ehtiikö poika haudata isänsä ennen kuin metsäpalo ehtii kotipihaan. Tunnelmaa luovat loimottava taivas ja savu, sekä villieläinten pako tontin halki. Nuotion ääressä lämmittely on metsäpaloon rinnastuessaan voimakas kuva. Lähes raamatullisia mittasuhteita on kohtauksessa, jossa pappi käy siunaamassa isän. Hiki valuu hänen otsallaan. Hän oikoo muistosanoissaan ja kaasuttaa vauhdilla pihasta. Velvollisuus seurakuntaansa kohtaan saa hänet pakenemaan lieskoja. Iltaan mennessä poika on saanut lastattua tonttia ympäröivän aidan peräkäryynsä. Lopuksi hän sulkee ovet.

Jotkut kauniit naiset olisivat todellisia kaunottaria jos olisivat jonkin verran kauniimpia. Jonkin verran enemmän vettä, niin olisimme voineet aloittaa alusta. Mutta kun vanhuus alkaa se on tuntien, parin tunnin kysymys. Kaikki ei johdu viinasta. Oikeastaan on vain yksi kysymys: mikä niistä mikä olit, sai kunnian rumeta ja viisastua? Mies ajaa vain yhtä autoa, vain tekstiilit vaihtuvat, ratin nahka ja päänahka. Kaikki ei johdu edes kolmesta lasista vettä. Jotkut selitykset esimerkiksi, niistä tulee koko elämän reitti, uusia selityksiä, hotellihuoneita, uusia nimiä. Jotakin huomaa käyttäneensä useammin kuin sitä minkä kasteessa sai. Tällainen elämä, se on parin tunnin kysymys. Bensatankillisen kysymys. Niin kuin hiuksia, aina on vanhaa mukana. Niitä alkuperäisiä omia hiuksia.

Metsässä myrkkymarja kypsyy.
Metsässä hämähäkki hyökkää.
Metsässä sienet valaisevat kauhun ja terrorin polun.
Metsässä lähteen vesi seisoo.
Sammakon huuto kaikuu kallioista.
Metsässä kultainen apina loikkaa.


Kaupungissa robottibordelli täyttyy.
Kaupungissa kultainen apina loikkaa.

Kun opin polkemaan kumollaan
olevaa polkupyörää käsin ja kiihdytin
takarenkaan luonnottoman lujaan vauhtiin,
sain jo vihiä asioista.

– Seamus Heaney, suom. Jyrki Vainonen

Täällä missä lapsen syntymää odotetaan haarukat ja veitset pystyssä, kiistellään kaikkein vähiten siitä, mihin olisi järkevintä käyttää energiaansa. Syötyään ihmisjoukko hajaantuu ympäristöön ja etsii madollisuuksia lisääntymiseen. Yksikään vaja tai kaivo ei jää katsomatta. Ainutkaan vatsa tarkistamatta. Tanssi tanssimatta.

Enää en omista kuin sarjatuotteita, ajan sellaisella monistamoon, lämmitän sellaisella voisilmäpullan, riisun sellaiset tehdäkseni nostosarjoja. Katsoessani itseäni peilistä arvelen olevani tunnistamaton. Tarjousradioni soittaa kappaletta, jota kuunnellaan samanaikaisesti miljoonassa kodissa. Kun olen baarissa ja keksin mitä puhua, puhettani halutaan välittömästi jatkaa. Ja mikä hienointa: naiset ovat alkaneet pitää minua erityislaatuisena ihmisenä. Sain erityiskyvyistäni juuri palkankorotuksen. Arvelen, että jos kuolemani tulee huomatuksi, se aiheuttaa suurta hyvin harjoiteltua surua.

Ainoastaan hyväosaiset keinojäsenineen ja – elimineen ovat osattomia lihan juhlissa.

Levähdystauolla bussia ei tyhjennetä ulosteista.
Vilpoisan luontoelämyksenkin jälkeen on jatkettava samoista raskaista teemoista.

KADONNEEN TYTTÖYSTÄVÄN TUNTOMERKIT:

Hänellä on lyhyet hiukset, mutta hän hulmuttelee niitä niin kuin ne jatkuisivat. Hänen kirkasnappinen takkinsa viittaa sotaan, jota ei koskaan käyty. Painavat sormukset ja rannerenkaat saavat hänen kätensä näyttämään uponneelta. Hän ajaa isoa polkupyörää, joka näyttää varastetulta. Hänen iso laukkunsa näyttää niin ikään varastetulta, varkaan laukulta. Laukku on täynnä esitteitä, eikä sisällä ainuttakaan tavaraa. Se sisältää joitakin lippuja tilaisuuksiin joihin hän luulee uskaltavansa osallistua. Hänen sattumalta valitun näköiset ainoat saappaansa antavat kuvan mittavasta kenkävalikoimasta. Hänen elämänsä tapahtuu huomattavissa huomaamattomissa tiloissa, ja vaikka hänen kyntensä ovat pitkät kuin kuolleella, se jatkuu.

”keveät asiat pysyvät, olemattomat todella ovat.”
– Eeva-Liisa Manner: Paetkaa purret kevein purjein (1971)

Rolls Royce on pysäköity tyhjän tontin viereen. Miehet kiikaroivat korkeuksiin. Loistohotelli olisi korkein lajissaan, se ei saisi valmistua ennen uuden, vauraan sukupolven syntymää. Joitakin sotia käväisee kaupungissa. Joitakin luonnonmullistuksia. Myöhemmin miehet tulevat lapioineen ja kaivavat kattoterassin hiekasta. Loistohotelli olisi arvokkain lajissaan. Rolls Royce on omalla paikallaan, tyhjän tontin vieressä. Kerjäläiset pesevät säännöllisesti sen ikkunat. Kerjäläiset tietävät miten kerjäläisten on, ne eivät häviä. Ne jaksavat odottaa.

Onneksi ennen perille pääsyä on suoria tieosuuksia,

niiden aikana kaikissa ajoneuvoissa nukutaan.

Harvemmin hirven kohdalla on hirvi.

Nukahdettuaan kuskin eteen tulee esteitä, ne ovat eri esteitä.

Lelun varastamisesta saa täällä oikean tuomion.

Lelu ei ole totta, mutta helvetti on.

”Avaisitteko vähän ikkunaa, täällä on sietämättömän kuuma, mutta älkää kovin paljoa, koska minun on myös vilu.”
– Albert Camus: Putoaminen (1956) suom. Maijaliisa Auterinen

Muista. Samaan baariin ei voi mennä kahta kertaa peräkkäin. Samaan kellonaikaan ei saa tehdä samoja asioita. Jos maanantaina syö muroja, ei muroja kannata ostaa tiistaiksi. Jos auton jättää parkkiin, kannattaa poistua toisella autolla. Kannattaa rakastella sattumanvaraisesti ruskea- ja vaaleaveriköitä, lyhyt- ja pitkähiuksisia. Merkkiuskollisuus on pahasta. Etukortit, tv-sarjat, kaikenlainen keräily. Myös pienoisrautatiet: ne metelöivät kaukokaipuisten korviin pahiten. Kaikenlaiset reitit, oikoreitit ja varsinkin sattumanvaraiset. Karttapallon pyörittämiset: sormi näyttää maalle tai veteen. Kaikenlainen jaksollisuus, vuodenajat, ulostusrytmi, kuukautiskierto, pimeäntulo. Terveet jaksot. Pitää uurastaa laaja kirjallinen ura, muutoin kynäily huomataan, penätään selityksiä, tullaan julkisiksi. Aatetta ei kannata heti vaihtaa päinvastaiseksi. Pitää muistaa olla myös tosissaan ja äärimmäisen kiinnostunut tärkeistä asioista. Kävellä kuin itsemurhaaja puuttomassa puistossa. Olla heti ylpeä että on hengissä ja näkyvillä. Olla etsivinään niin kuin villipedon emo, ettei välitä enää mistään. Antautua ja uhmata. Piileskellä, hiiviskellä, mutta vain jos on matkalla tiedotusvälineisiin. Olla uutiskuvassa, mutta häviävänä niin ettei kukaan tunnista.
Tappaja ei ole tappaja ellei pyri kaikesta toistosta eroon.

Ei se miten ulkonäkömme muuttuu, vaan julkisivujen keskeytymätön peruskorjaus, pintojen iskeytyminen katuun. Ei se miten hidastumme vuosi vuodelta, vaan kyltymätön tarve järjestää maratonjuoksuja kaupungin kaduille, viemäreiden vuolaus. Eikä sekään miten ajatus ei enää kanna vanhaan tapaan, vaan paperilennokin nousu purjekoneeksi, kättelyiden kasvannaiset.

Minkään kuolleen rinnalla ihminen ei ole näyttänyt niin suurelta kuin pyydystämänsä sinivalaan.
Jättimäisillä kekseillä hän tutkii sinivalaan hymyä, hymyä joka luo merivirtoja.
Punkkia hän tarkkailisi suurennuslasilla, mutta punkki hymyilisi takaisin.

*

Pyydystämänsä venäläissotilaan vieressä hän on riutunut ja nälkäinen, mutta hän hymyilee, hänellä on vatsalaukku kädessään. Kun sen sijoittaa hyvälle paikalle metsään, siitä tulee pesä johon saaliseläimet käyvät nukkumaan.

Mies lopetti tupakan, mutta syöpä silti jatkoi. Koiran kuoltua levottomuus pysyi sioissa iltaan saakka. Kinkku kymmenkiloisena, vaikka syöjiä oli enää kaksi, leivällä, hernekeitossa, koiran kupissa. Nuotion sammuttua retkeilijät halasivat vielä toisiaan. Koira haukkui enää näkymättömiä, niin tuttu oli kylä. Pato jatkoi patoamistaan. Jotkin rakkaudellisiksi tulkitsemansa eleet pysyivät naisen mielessä ja synnyttivät todellisia rakkaudellisia eleitä.

Täsmälleen saman verran kuin rakentaja työllään täyttää,
purkumies tyhjentää.
Hänen ammattitaitonsa on tehdä tyhjää tarkasti.