sunnuntaina, tammikuuta 23, 2005

Hyttyset ja vaaksiaiset karkotetaan hyttyskynttilöillä.
Vainotulia poltetaan kauempana metsässä.
Sidotut Uuden Jerusalemin kilvoittelijat ahdetaan runoratikoihin määränpäänä keskusta ja runokaraoke.
Vain ikiliikkuja jää heilumaan tuulettomaan yöhön.
Perhe syö viimeistä kertaa yhdessä.
Poika on lähdössä huomenna Siperiaan.
Tulevaisuudessa huomionarvoista:
kylmyys, kylmyydestä johtuva kovuus,
kovuudesta johtuva joustamattoman särkyminen,
särkymisestä johtuva uusi kokoaminen.
Karkotuksesta palaavan tarinoita on mahdotonta jaksaa kuunnella.
Ne eivät pysy mittakaavassa. Isä syventyy huomaamattaan sanomalehteen.
Äiti säälii poikaansa: karkotetun ajatukset ovat kaikki valhetta.
Karkotetun lempeys on valhetta.
Sodasta palaava rakastaa mielipuolen lailla,
mutta kuoleman vastakohtana,
tappamiensa vastakohtana,
kauheuksien, kidutusten, raiskausten
tai kokemiensa nöyryytysten vastakohtana.
Naiset hylkäävät sankarin silmät kyynelissä.
Mutta yhä uusia hyttysparvia syntyy pajuista.
Kynttilä vaihdetaan uuteen, pistämättömään.

Ei kommentteja:

 
Site Meter