tiistaina, joulukuuta 21, 2004

Kysyn Pöllöltä, josko saisin lisäaikaa Jerusalemin rakentamiseen kun aika tuntuu loppuvan kesken ja juuri määräajan lähestyessä löydänkin itsestäni voimaa ja ahkeruutta ja hyviä ideoita muuraustyön suorittamiseksi.
Pöllö kääntää päätään 180 astetta ja katsoo pitkään, se ei ole uskoa että olen taas hänen edessään ruinaamassa armonaikaa.
- Näytä ensin missä vaiheessa olet nyt.
- Pöllö, olen suurten ideoiden kynnyksellä, enkä mielelläni näyttäisi työtä juuri nyt, mutta jo huomenna kun olen saanut ideani toteutettua näytän.
- Et siis ole tehnyt mitään?
- Pöllö, olen tehnyt. Työ on vaan nyt sellaisessa vaiheessa, ettei siitä voi ymmärtää kokonaisuutta…
- Yritätkö sanoa että johonkin päältäpäin vähäpätöiseltä näyttävään tulokseen olisi käytetty enemmän vaivaa kuin mitä voisin tuloksesta päätellä? Et ole ollut rakennustyössä. Miksi et sanoisi sitä ääneen?
- Pöllö, haluan pitää työni, rakastan antamaasi rakennustyötä, enkä halua että otat sen minulta pois. Minusta ei ole muuhun työhön. En osaa mitään muuta. Olen aina halunnut olla muurari.
- Samalla tavalla sanoit puoli vuotta sitten kun annoin sinulle armonaikaa.
- Pöllö, mutta nyt minä tarvitsen vain pari päivää, viikon…
- Niin sinä tarvitsit myös puoli vuotta sitten. Mutta minä annoinkin sinulle kokonaista puoli vuotta. Nyt tajuan että tein virheen antaessani sinulle niin paljon aikaa. Sinä ajattelit: puoli vuotta on pitkä aika, juuri tänään minun ei tarvitse ruveta sekoittamaan laastia. Laastinhan sekoittaa parissa tunnissa.
- Pöllö, minä voin sekoittaa laastin nyt tässä sinun silmiesi edessä.
- Etkö tiedä että juuri noin puhuu Laiskuri, juuri noilla sanoilla puhuu Laiskuri aina. Laiskurin tunnistaa siitä että se on kaikista hanakkain tarttumaan toimeen Pöllön silmien alla. Mutta Pöllön silmät ovat päivällä kiinni.
- Pöllö, anna minun pitää työni, minä lupaan…
- Ei enää lupauksia, mutta ehto: minä annan sinulle rajattomasti aikaa suorittaa rakennustyösi. Miltä kuulostaa?
- Pöllö, minä en ole ansainnut sitä.
- Jos joka aamu, ennen kuin käyn levolle, tuot minulle tyhjän laastipussillisen saat siitä alkavan päivän jatkaa rakennustyötäsi. Mutta sinä aamuna kun sinulla ei ole tuoda tyhjää laastipussillista, minä katson että rakennuksesi on valmis ja pyydän Tarkastajan paikalle. Hän katsoo rakennuksesi kelvollisuuden ja arvioi muurariutesi. Ja se arvio on lopullinen.
- Suuri Pöllö, minä lähden heti muuraamaan.
- Älä lähde heti. Yhäkään sinä et kuuntele minua: Laiskuri lähtee heti.

Huomenna minä vien Pöllölle kymmenen tyhjää laastipussia. Tässä päätöksessä pysyn. Minä vien joka päivä Pöllölle parikymmentä typötyhjää laastipussillista.

Ei kommentteja:

 
Site Meter