Kalan mittakaavassa valtameri on rajaton elementti. Suuruus, jossa Sinivalas ei ole iso, eikä Piikkinahkainen pieni. Pitkiä matkoja tekee siellä yhtälailla miekkavalas kuin pienin mudassamönkijä.
Mutta akvaariossa Monni on liikkumaton koko päivän. Rajattoman rajoittaminen jähmettää sekä sisäisen että ulkoisen liikkeen.
Akvaariossa mikään ei liiku, veden pinta on tyyni. Kerran päivässä sataa ravintoa taivaalta, hitaasti, lumenkaltaista. Monni vertautuu siperialaisiin pikkulintuihin, jotka istuvat lumipeitteisinä jäätynyt pihlajanmarja nokassaan muuttoreitin keskustassa lehdettömällä oksalla. Jossakin paistaa aurinko, kotimatkan päässä.
Miljoonakalat ovat liimautuneet lasiin kiinni.
Samoin on trendikahviloiden lasien takana: liikkumattomuudesta on tehty muotia. Vaikka lasia hakattaisiin, vaikka lapset tahrisivat syljellä ikkunan läpinäkymättömäksi, ei mitään tapahdu. Valomerkki ei tarkoita riehakkaita jatkoja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti