perjantaina, toukokuuta 15, 2009

Kiusatun laulu

Kyhmyjoutsen olisi siro lintu,
jos sen ympäristö kasvaisi nelinkertaiseksi.
Enson taloa ihailtaisiin
jos se ainoana selviäisi ilmaiskusta.
Vaikka joka sunnuntai rukoilen sotaa,
nousevat aamut siisteinä ja puuhakkaina.
Onneksi kaikki menestys päättyy katkeraan itkuun.
Näen loukkausten kuin syövän kasvavan lahjakkaiden sieluissa,
bakteereiden leviävän kylmissä, kosteissa kättelyissä
ja katkeran kiiman nakertavan parisuhteita.
Onneksi kuoleman valtakunta on kaunis niille joita se on kutsunut.
Onneksi se joka suo minulle lämpimän turvan on toisille painajainen.
Onneksi jokaisen lapsen naurussa on sama iva
kuin on sillä joksi hän on tuleva.
Onneksi jokaisen lapsen itkussa sama kauhu
kuin on silloin kun pelot käyvät toteen.
Onneksi lastenvaunu on vaaleanpunainen, kyhmyjoutsen kuin
täyteen puhallettu härän rakko.
Onneksi kohteliaisuus erottaa meidät toisistamme kuin kuolema,
ja Enson talon katolla palaa orjan soihtu.
Onneksi on pornon valtameri, jota joulukala ui verta haukkoen.
Vaikka joka sunnuntai rukoilen sotaa,
kiitän kaikkia hassuja lahjoja, jotka tekevät ihmisestä muiden valtiaan.

3 kommenttia:

Eeva Karhunen kirjoitti...

"Onneksi kuoleman valtakunta on kaunis niille joita se on kutsunut." Kerrassaan.

Jukka Viikilä kirjoitti...

Väinö Kirstinä on kirjoittanut samantapaisen, mutta merkillisemmän:

Kaunis on kuolleitten valtakunta,
jonka elävät valmistavat.

Sven Laakso kirjoitti...

Tässä on jotain Cioranin Katkeruuden syllogismien elegisyydestä.

 
Site Meter