torstaina, helmikuuta 05, 2009

Hevosesta oli traumatisoitu arvaamaton kone, ensin se särki nopan, sitten kallon. Se syöstiin rinnettä rotkoon ja seurattiin miten se löysi jaloilleen. Se ajettiin ritsoilla sukeltamaan sameaan veteen, jossa se näki selvästi. Se ei ollut huvia varten. Se tunnusteli mielettömyyttä ja näkymättömiä käytäviä. Runoilija köytettiin sen selkään ja hevonen potkaistiin matkaan. Se löysi ehjiä, päinvastaisia ja vaihtoehtoisia reittejä, tapahtumapaikkoja, havaitsemattomia prosesseja ja ovelasti varastoitunutta energiaa ja monia keinoja päästä käsiksi salattuihin raha- ja naisvirtoihin.
Tarvittiin vain tarkka ruoskankäyttäjä: hevonen toimi niin kauan kuin sitä ei piesty hulluksi.

Ei kommentteja:

 
Site Meter