Täällä Kajaanissa minulla on käytössäni ruma yksiö, josta avautuu kaunis maisema. Kajaanin kaunein sanotaan: valaistu Kajaaninjoki, vaikuttava patorakennelma. Sitä katsoessa ei huone kaunistu. Ulkopuolelta talo on sekin keskustan kaunein ihmisasumus. Sitä ei muista.
Olen tyytyväinen, että valitsin tänne katsottavaksi television enkä ikonia. Televisio on päällä yötä päivää, koska käynnistäessä se karjaisee demonisesti. Katson siitä lähes pelkästään Music TV:tä. Kahdesta syystä: rap-musiikki ja jotkut reiden tai pakaran vilahdukset.
Yksiö on kalustettu teatterin rekvisiitalla. Aika tavanomaisia kalusteita jostakin Ibsenin tai Tsehovin näytelmistä. Valikoin ne itse lavastamon varastosta. Olisi pitänyt voittaa kainous ja valita aseita ja eläimenpäitä.
Minkä vuoksi paikassa, jossa ei ole mitään muuta kuin tilaa, pitää asua ahtaasti? Miksi kukaan on rakentanut alle 20 neliön yksiön Kajaaniin? Jos maaseudulla tarvitaan uusia asuntoja, rakennetaan rivitalo-alue keskelle peltoa.
No, suurin osa ajasta menee täällä teatterilla ja kapakoissa. Eilen satoi lumentapaista.
torstaina, lokakuuta 21, 2004
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti