perjantaina, tammikuuta 22, 2010

Kuolan niemimaalta on löydetty jättimäiset hampaat. Niin kuin ruumis olisi kadonnut, happo syövyttänyt sen, säteily tehnyt olemattomaksi, niin kuin me emme olisi maailmankoiran ruumis. Niin kuin me emme olisi loputtomasti painottaneet hampaiden näkymättömyyttä.

Kirkonkello maailmankoiran kaulassa ei ole lyönyt enää tasatunnein. Kiertääkö se yhä maailmaa vai onko se loittoneva soitto kylmyydessä, sydämen takamailla. Onko koirasta tullut herra, vai onko herran kutsu kuurouttanut korvamme.

Kuolan niemimaalta on löydetty jättimäiset hampaat. Niin kuin ruumis olisi kadonnut, happo syövyttänyt sen. Ehkä se onkin vastannut herransa kutsuun, ehkä kello soittaa enää mätänemisen viimeiset tuhat heikkoa säveltä.
Kun haluaa muuttaa pianonsa, sen tekee nykyään yksi ainoa kantaja. Seitsemän korkeaa oktaavia. Kaikki äänettömyydet. Koko tonaalinen menneisyys, joka ei kolhaisusta enää herää henkiin, ei tippumalla kuusisataa kiihtyvää vuotta. Yksi kantaja ja edistykselliset valjaat.
Karatepoika, joka löi ihmisen halvaantuneeksi,
uneksii edelleen nopeista voitoista.

– Tomas Tranströmer, suom. Caj Westerberg

torstaina, tammikuuta 21, 2010

Viha on aineeton, kuin leikki jonka voi halutessaan lopettaa, mutta sekin yllättää ruumiilla.
109 YLÖSKIRJATTUA HAVAINTOA RAKKAUSASIASSA


(1.) Tyttö näkee baarissa pelästyneen näköisen pojan. (2.) Poika ei tee häneen kummempaa vaikutusta, koska baarissa on paljon miehiä. (3.) Tyttö juttelee baaritiskillä rotevan pukumiehen kanssa, mutta pukumies haluaa palata nauravaan seuraansa. (4.) Tyttö istuu pytyllä ja lähettää tekstiviestin entiselle poikaystävälleen. (5.) Neljännenkään siiderin jälkeen poikaystävä ei ole vastannut. (6.) Tyttö käy korjaamassa meikkiään. (7.) Tyttö polttaa ulkona tupakan. (8.) Kun on valomerkin aika, baarin kaikki miehet ovat lähteneet. (9.) Paitsi poika. (10.) Tyttö katselee poikaa. (11.) Pojalla on valkoinen, pilkullinen kauluspaita ja puuhelmistä pujoteltu kaulakoru. (12.) Poika kuuntelee mp3-sointinta ja välttää katsomasta. (13.) Pojalla on punaiset posket. (14.) Hän näyttää nyt söpöltä. (15.) Tyttö menee pojan pöytään. (16.) Horjahtaa hieman matkalla. (17.) Poika ottaa kuulokkeet korviltaan.



(18.) Tyttö ja poika ovat taksissa. (19.) Tytön reisi painaa pojan reittä, eikä pojalla ole tilaa väistyä. (20.) Tyttö puhuu koko matkan taksikuskille. (21.) Helsingin yökerhoista. (22.) Taksijonoista. (23.) Tyttö kehuu taksikuskia komeaksi. (24.) Kysyy milloin hän lopettaa ajonsa. (25.) Kuski sanoo ajavansa läpi yön.



(26.) Tyttö tarjoaa pojalle jääkaapista siiderin. (27.) Kun poika juo siideriä, tyttö käy tupakalla parvekkeella. (28.) Hän lähettää taas tekstiviestin entiselle poikaystävälleen. (29.) Hän vetää parvekkeen oven kiinni ja soittaa. (30.) Puhelimeen vastataan, kuuluu baarin hälinää ja huutoa. (31.) Tyttö kysyy missä he ovat. (32.) Kun entinen poikaystävä ymmärtää kenen kanssa on puhumassa, hän lopettaa puhelun. (33.) Tyttö sammuttaa savukkeen ja riuhtaisee oven auki.

(34.) Poika katselee seinäryijyä, eikä keksi mitä se esittää. (35.) Tyttö katsoo seinäryijyä, (36.) sitten poikaa. (37.) Tyttö puristaa pojan reittä. (38.) Poika pitää jalkaansa paikallaan. (39.) Tyttö vie kätensä pojan (40.) sepalukselle ja kuiskaa pojan korvaan. (41.) Poika kysyy siideriä. (42.) Tyttö työntää pojan selälleen ja nostaa hänen paitaansa. (43.) Sitten hän avaa vyön ja vetää pojan housut sääriin. (44.) Boksereiden sisällä näkyy käyrä pullotus. (45.) Tyttö puraisee poikaa housun läpi niin että poikaa sattuu. (46.) Tyttö venyttää kuminauhaa ja suoristaa varmalla liikkeellä elimen käteensä. (47.) Se on kiiltävä ja punainen. (48.) Tyttö supistaa huulensa peniksen kärjelle ja pusuttelee. (49.) Kuuluu huohotusta, kuin farkkua raapisi. (50.) Sitten tyttö painaa päänsä ja (51.) antaa elimen liukua suuhunsa. (52.) Tytön huulet ovat peniksen karvaisessa juuressa ja peniksen kärki kääntyy hänen kurkussaan. (53.) Tyttö nytkyttää päätään parin sentin liikkein ja tuntee siemennesteen jaksottaisen tulon. (54.) Sitten hän nostaa päänsä ja hymyilee pojalle. (55.) Poika katsoo ryijyä. (56.) Tyttö katsoo ryijyä ja sitten poikaa. (57.) Tyttö ottaa poikaa kasvoista ja vie suun suulle. (58.) Poika tuntee sperman kasautuvan kielelleen. (59.) Poika hyppii vessaan. (60.) Tyttö ottaa puhelimen käteensä ja soittaa entisen poikaystävänsä numeroon. (61.) Soi yksitoista kertaa. (62.) Poika tulee huoneen kynnykselle. (63.) Tyttö juoksee pojan luo, ottaa tätä harteista ja ohjaa sängylle. (64.) Hän asettelee pojan nelinkontin. (65.) Hän pyörittelee etusormeaan anuksella. (66.) Pojan elin kasvaa. (67.) Tyttö ottaa siitä kiinni ja liikuttelee esinahkaa rauhallisesti ja ilmavasti. (68.) Sitten hän työntää etusormensa pojan (69.) peräaukkoon. (70.) Varoo satuttamasta rakennekynnellä. (71.) Pojan äänessä on karjahtelua. (72.) Tyttö kuulostelee ja lopettaa tyydyttämisen viimeisellä hetkellä. (73.) Sitten hän nousee ja riisuu kaikki vaatteensa. (74.) Poika vilkuilee tytön vartaloa. (75.) On ryijykin. (76.)Tyttö on täyteläinen. (77.) Ruskettunut. (78.) Rinnat ovat pienet, mutta takamus iso ja pyöreä. (79.) Häpykarvoja ei ole. (80.) Poika on vaihtanut asentoa ja makaa nyt selällään. (81.) Hänen kasvonsa ovat tulipunaiset ja silmänsä kuin itkeneen. (82.) Tyttö vetää etusormensa hitaasti pyllyvakonsa poikki ja laittaa sen sitten suuhunsa. (83.) Poika katsoo. (84.) Tyttö vie etusormensa liioitellussa kaaressa alapäähänsä ja sisään. (85.) Pojan käsi on siittimellä ja alkaa vedellä. (86.) Tyttö levittää häpyään. (87.) Näkyy tummanpunainen, kirjava liha. (88.) Toisella kädellä hän käy rintojaan. (89.) Sitten hän hyppää sängylle. (90.) Pojan ilme on säikähtänyt. (91.) Tyttö aloittaa hitaan laskeutumisen pojan kasvoille. (92.) Nyt hän istuu kaikella painollaan pojan suulla. (93.) Poika työntää kokeilevasti kieltään. (94.) Kun tyttö käy napakasti poikaan, antaa poika mennä. (95.) Hän kovettaa kielensä ja työntelee sitä tietämättä täysin mihin. (96.) Tyttö ei pidä erityisempää ääntä vaan keskittyy työhönsä. (97.) Kun poika laukeaa, tyttö puristaa elintä ja saa spermantulon estymään. (98.) Sitten hän kääntyy ja suutelee poikaa, suljetuin silmin. (99.) Poika aikoo sanoa. (100.) Tyttö sanoo pahoitellen, ettei se ole mahdollista.



(101.) Aamulla kun tyttö herää, poika on lähtenyt. (102.) Puhelimessa ei ole viestejä. (103.) Tyttö istuu alasti keittiön pöydän ääressä ja polttaa savuketta. (104.) Liesituuletin on päällä. (105.) Televisiosta kuuluu voimistelulaitteen mainos. (106.) Siideripullo on tiskialtaassa. (107.) Tyttö ottaa viereiseltä tuolilta Traumatologian tenttikirjan ja päättää lukea alleviivatut kohdat. (108.) Pioneer-10-luotain matkaa kohti Härän tähdistöä.

(109.) Havaitsija työstää raportin.

keskiviikkona, tammikuuta 20, 2010

Todellinen rentoutuminen edellyttää automaatiota. Hiekkarannalta näkyy meren aurinkoinen aava, mutta mereltä kaupungin alati työskentelevät koneet. Eikä, kun makaa oikeassa kohdassa, pauhuja erota toisistaan. Virvoitusjuomassa paratiisillisen appelsiinin signifioija.
Jonakin päivänä hän pitää liikkumatta laskua auki ja antaa sen valaista kasvonsa. Jonakin päivänä laskun ja sydämen välissä ei ole enää mitään. Pientä pölyhiukkasta. Tunnelin päässä maksamatonta valoa.
Lappeenrantaan havitellaan pyramidia.

”Kiviteollisuus on merkittävä teollisuudenala Ylämaalla. Kunnassa on puhuttu pyramidin rakentamisesta 1990-luvun alkupuolelta asti.”

”Arposen mielestä maailman pohjoisin pyramidi olisi varma vetonaula.” HS 19.1.2010

tiistaina, tammikuuta 19, 2010

LYNYRD SKYNYRD HAJOAA

Jos selviää lento-onnettomuudesta, ei tule yleensä heti sen jälkeen ammutuksi. Roihuavasta lentokoneesta juoksevat pitkätukat voivat silti saada ampumaan ilman hahmotettavaa syytä. Liipaisin on herkkä, siksi ovat tavat ja toisto. Viljaa tai karjaa ei kasvateta päivittäisellä tuoreella aforismilla tai laulunpätkällä. Protestilaulajana et tunnelmoi itseäsi vankilasta. Melodian tarkoitus on harhauttaa huomaamasta päinvastaiset, kategorisesti käänteiset rutiinit. Neronleimaus, taivaallinen paljastumisen hetki, se jonka tähden runoilija kirjoittaa ja johon hän tuskin koskaan on uskonut, on palava lentokone taivaalta, liekehtivä rockyhtye. Kuka tahansa runoilija yrittäisi ikuistaa sen.
Tiedät missä olen. Olen kiskoilla. Samoilla, joiden varteen jäit. Kiskot päättyvät joko mereen tai vuoreen. On maksettava laiva tai uitava, on kiivettävä vuori, pitkä ylellisyys. Ranskanperunoita, kun ne eivät ole viimeisen päälle tehdyt, syö kauan. Samaan tapaan: lyhyen kirjan on oltava huono. Ja ovathan ne. Niitä minulla on: vain mahdottomia aiheita, joista ei käynnisty tekstiä, minkäänlaista iltaohjelmaa, juonittelemattomien, epästrategisten ihmisten vapaapäiviä, lastenvaunuissa täyteen puhallettu sian rakko. Puhelen näin. Samoja suttuisia odottelun lauseita, joita itsemurhaaja kuulee painettuaan korvan kiskoon. Kiskossa on korva, se on kiireen kuva. Juon paljon. Vasta neljännen tuopin jälkeen käytän vessaa. Puolentoista kilometrin kuset.
Jännitys syntyy siitä, ehtiikö poika haudata isänsä ennen kuin metsäpalo ehtii kotipihaan. Tunnelmaa luovat loimottava taivas ja savu, sekä villieläinten pako tontin halki. Nuotion ääressä lämmittely on metsäpaloon rinnastuessaan voimakas kuva. Lähes raamatullisia mittasuhteita on kohtauksessa, jossa pappi käy siunaamassa isän. Hiki valuu hänen otsallaan. Hän oikoo muistosanoissaan ja kaasuttaa vauhdilla pihasta. Velvollisuus seurakuntaansa kohtaan saa hänet pakenemaan lieskoja. Iltaan mennessä poika on saanut lastattua tonttia ympäröivän aidan peräkäryynsä. Lopuksi hän sulkee ovet.
Jotkut kauniit naiset olisivat todellisia kaunottaria jos olisivat jonkin verran kauniimpia. Jonkin verran enemmän vettä, niin olisimme voineet aloittaa alusta. Mutta kun vanhuus alkaa se on tuntien, parin tunnin kysymys. Kaikki ei johdu viinasta. Oikeastaan on vain yksi kysymys: mikä niistä mikä olit, sai kunnian rumeta ja viisastua? Mies ajaa vain yhtä autoa, vain tekstiilit vaihtuvat, ratin nahka ja päänahka. Kaikki ei johdu edes kolmesta lasista vettä. Jotkut selitykset esimerkiksi, niistä tulee koko elämän reitti, uusia selityksiä, hotellihuoneita, uusia nimiä. Jotakin huomaa käyttäneensä useammin kuin sitä minkä kasteessa sai. Tällainen elämä, se on parin tunnin kysymys. Bensatankillisen kysymys. Niin kuin hiuksia, aina on vanhaa mukana. Niitä alkuperäisiä omia hiuksia.
Metsässä myrkkymarja kypsyy.
Metsässä hämähäkki hyökkää.
Metsässä sienet valaisevat kauhun ja terrorin polun.
Metsässä lähteen vesi seisoo.
Sammakon huuto kaikuu kallioista.
Metsässä kultainen apina loikkaa.


Kaupungissa robottibordelli täyttyy.
Kaupungissa kultainen apina loikkaa.

lauantaina, tammikuuta 16, 2010

Kun opin polkemaan kumollaan
olevaa polkupyörää käsin ja kiihdytin
takarenkaan luonnottoman lujaan vauhtiin,
sain jo vihiä asioista.

– Seamus Heaney, suom. Jyrki Vainonen

perjantaina, tammikuuta 15, 2010

Täällä missä lapsen syntymää odotetaan haarukat ja veitset pystyssä, kiistellään kaikkein vähiten siitä, mihin olisi järkevintä käyttää energiaansa. Syötyään ihmisjoukko hajaantuu ympäristöön ja etsii madollisuuksia lisääntymiseen. Yksikään vaja tai kaivo ei jää katsomatta. Ainutkaan vatsa tarkistamatta. Tanssi tanssimatta.
Enää en omista kuin sarjatuotteita, ajan sellaisella monistamoon, lämmitän sellaisella voisilmäpullan, riisun sellaiset tehdäkseni nostosarjoja. Katsoessani itseäni peilistä arvelen olevani tunnistamaton. Tarjousradioni soittaa kappaletta, jota kuunnellaan samanaikaisesti miljoonassa kodissa. Kun olen baarissa ja keksin mitä puhua, puhettani halutaan välittömästi jatkaa. Ja mikä hienointa: naiset ovat alkaneet pitää minua erityislaatuisena ihmisenä. Sain erityiskyvyistäni juuri palkankorotuksen. Arvelen, että jos kuolemani tulee huomatuksi, se aiheuttaa suurta hyvin harjoiteltua surua.

keskiviikkona, tammikuuta 13, 2010

Ainoastaan hyväosaiset keinojäsenineen ja – elimineen ovat osattomia lihan juhlissa.
Levähdystauolla bussia ei tyhjennetä ulosteista.
Vilpoisan luontoelämyksenkin jälkeen on jatkettava samoista raskaista teemoista.
KADONNEEN TYTTÖYSTÄVÄN TUNTOMERKIT:

Hänellä on lyhyet hiukset, mutta hän hulmuttelee niitä niin kuin ne jatkuisivat. Hänen kirkasnappinen takkinsa viittaa sotaan, jota ei koskaan käyty. Painavat sormukset ja rannerenkaat saavat hänen kätensä näyttämään uponneelta. Hän ajaa isoa polkupyörää, joka näyttää varastetulta. Hänen iso laukkunsa näyttää niin ikään varastetulta, varkaan laukulta. Laukku on täynnä esitteitä, eikä sisällä ainuttakaan tavaraa. Se sisältää joitakin lippuja tilaisuuksiin joihin hän luulee uskaltavansa osallistua. Hänen sattumalta valitun näköiset ainoat saappaansa antavat kuvan mittavasta kenkävalikoimasta. Hänen elämänsä tapahtuu huomattavissa huomaamattomissa tiloissa, ja vaikka hänen kyntensä ovat pitkät kuin kuolleella, se jatkuu.

tiistaina, tammikuuta 12, 2010

”keveät asiat pysyvät, olemattomat todella ovat.”
– Eeva-Liisa Manner: Paetkaa purret kevein purjein (1971)
Rolls Royce on pysäköity tyhjän tontin viereen. Miehet kiikaroivat korkeuksiin. Loistohotelli olisi korkein lajissaan, se ei saisi valmistua ennen uuden, vauraan sukupolven syntymää. Joitakin sotia käväisee kaupungissa. Joitakin luonnonmullistuksia. Myöhemmin miehet tulevat lapioineen ja kaivavat kattoterassin hiekasta. Loistohotelli olisi arvokkain lajissaan. Rolls Royce on omalla paikallaan, tyhjän tontin vieressä. Kerjäläiset pesevät säännöllisesti sen ikkunat. Kerjäläiset tietävät miten kerjäläisten on, ne eivät häviä. Ne jaksavat odottaa.
Onneksi ennen perille pääsyä on suoria tieosuuksia,

niiden aikana kaikissa ajoneuvoissa nukutaan.

Harvemmin hirven kohdalla on hirvi.
Nukahdettuaan kuskin eteen tulee esteitä, ne ovat eri esteitä.

perjantaina, tammikuuta 08, 2010

Lelun varastamisesta saa täällä oikean tuomion.

Lelu ei ole totta, mutta helvetti on.

torstaina, tammikuuta 07, 2010

”Avaisitteko vähän ikkunaa, täällä on sietämättömän kuuma, mutta älkää kovin paljoa, koska minun on myös vilu.”
– Albert Camus: Putoaminen (1956) suom. Maijaliisa Auterinen
Muista. Samaan baariin ei voi mennä kahta kertaa peräkkäin. Samaan kellonaikaan ei saa tehdä samoja asioita. Jos maanantaina syö muroja, ei muroja kannata ostaa tiistaiksi. Jos auton jättää parkkiin, kannattaa poistua toisella autolla. Kannattaa rakastella sattumanvaraisesti ruskea- ja vaaleaveriköitä, lyhyt- ja pitkähiuksisia. Merkkiuskollisuus on pahasta. Etukortit, tv-sarjat, kaikenlainen keräily. Myös pienoisrautatiet: ne metelöivät kaukokaipuisten korviin pahiten. Kaikenlaiset reitit, oikoreitit ja varsinkin sattumanvaraiset. Karttapallon pyörittämiset: sormi näyttää maalle tai veteen. Kaikenlainen jaksollisuus, vuodenajat, ulostusrytmi, kuukautiskierto, pimeäntulo. Terveet jaksot. Pitää uurastaa laaja kirjallinen ura, muutoin kynäily huomataan, penätään selityksiä, tullaan julkisiksi. Aatetta ei kannata heti vaihtaa päinvastaiseksi. Pitää muistaa olla myös tosissaan ja äärimmäisen kiinnostunut tärkeistä asioista. Kävellä kuin itsemurhaaja puuttomassa puistossa. Olla heti ylpeä että on hengissä ja näkyvillä. Olla etsivinään niin kuin villipedon emo, ettei välitä enää mistään. Antautua ja uhmata. Piileskellä, hiiviskellä, mutta vain jos on matkalla tiedotusvälineisiin. Olla uutiskuvassa, mutta häviävänä niin ettei kukaan tunnista.
Tappaja ei ole tappaja ellei pyri kaikesta toistosta eroon.
Ei se miten ulkonäkömme muuttuu, vaan julkisivujen keskeytymätön peruskorjaus, pintojen iskeytyminen katuun. Ei se miten hidastumme vuosi vuodelta, vaan kyltymätön tarve järjestää maratonjuoksuja kaupungin kaduille, viemäreiden vuolaus. Eikä sekään miten ajatus ei enää kanna vanhaan tapaan, vaan paperilennokin nousu purjekoneeksi, kättelyiden kasvannaiset.
 
Site Meter